Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Maavarsi suikertava, lyhythaarainen.
Korkeus

20–40 cm. Varsi koheneva–pysty, melko runsashaarainen.
Kukka

Teriö kaksisymmetrinen, vaaleanpunainen, kärkiosasta tummanpunainen, 15–20 mm pitkä, kapean sydämenmuotoinen. Terälehtiä 4, joista 2 ulointa keskenään samanlaisia, pulleatyvisiä. Verholehtiä 2. Heteitä 6 kahtena kimppuna, joissa molemmissa 1 kokonainen ja 2 puolikasta hedettä. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto 5–20-kukkainen nuokkuva, haarova huiskilo.
Lehdet

Kierteisesti tyviruusukkeena, pitkäruotisia. Lapa kolmiomainen, 3-lehdykkäinen, lehdykät parilehdykkäisiä, pikkulehdykät liuskaisia–hampaisia.
Hedelmä

Pitkulainen kota.
Kasvupaikka

Hautausmaat, puutarhat, joutomaat. Koristekasvi, joskus viljelykarkulainen.
Kukinta

(Touko-)kesä–heinä(–elo)kuu.

Kesäpikkusydän kasvaa luonnonvaraisena läntisen Pohjois-Amerikan varjoisissa mänty-, jättiläispunapuu- ja mammuttipetäjämetsissä, usein vuorenrinteillä ja laaksoissa. Luonnosta tunnetaan kaksi alalajia, joista toinen lukuisine jalostettuine lajikkeineen on meilläkin suosittu puutarhakasvi. Pikkusydän on siron lehvästönsä takia hyvä maanpeittokasvi puolivarjoon – kauniit, saniaismaisesti liuskoittuneet lehdet olisivat jo sinänsä riittävä syy hankkia kasvi puutarhaan. Suosion pääasiallinen selitys on kuitenkin pikkusydämen runsas, keskikesästä syksyyn kestävä kukinta. Sydämenmuotoiset kukat ovat todella eksoottisen näköisiä ja kukassa kasvi on helposti tunnistettavissa. Kukat eivät jää pölyttäjähyönteisiltäkään – etenkään kimalaisilta – huomaamatta ja kesäpikkusydän tuottaa meidänkin oloissamme siementä. Toisinaan ne päätyvät kasvamaan puutarhan ulkopuolelle kummastuttamaan luonnonkukkien ystävää. Siemenissä on rasvalisäke, elaiosomi, mikä houkuttelee muurahaisia ja auttaa näin siementen leviämistä. Hauras juurakko saattaa myös jakaantua puutarhanhoitotöissä ja päätyä puutarhajätteen mukana kasvamaan kompostikasalle tai metsänreunaan.

Särkynytsydän

Lamprocapnos spectabilis

Kesäpikkusydämen tavoin unikkokasveihin nykyisin sisällytettävä, Kiinasta alun perin kotoisin oleva särkynytsydän on meillä erikoisen näköisten, herttamaisten kukkiensa vuoksi suhteellisen suosittu pihojen ja puutarhojen koristus, joka saattaa karata pensasaidan toiselle puolelle. Etelä-Suomessa särkyneensydämen kukkiminen saattaa alkaa jo toukokuussa ja komeimmillaan kukat ovat kesäkuussa, pohjoisemmassa jonkin verran myöhemmin. Lajeja ei juurikaan sekoiteta toisiinsa, mutta nimiä kylläkin. Aika moni kutsuu kesäpikkusydäntä särkyneeksisydämeksi, mutta toisinpäin ei yleensä. Sen verran kookas särkynytsydän on.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Cœur de Marie

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre