Alalajit

Peltokukonkannus (ssp. consolida)
Harsukukonkannus (ssp. paniculatum)
Kasvumuoto

1-vuotinen ruoho.
Korkeus

20–50 cm. Varsi kukinnosta alkaen haarova, alaosasta kalju, ylhäältä karvainen.
Kukka

Kehä vastakohtainen, sinivioletti, joskus tummansininen tai violetinpunainen, usein hieman kirjava, 18–35 mm leveä. Verholehtiä 5, terälehtimäisiä, ylin kannuksellinen, kannus 15–25 mm pitkä. Terälehtiä 1, lapa 3-liuskainen. Heteitä 5. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto leveähkö, niukkahaarainen, harsuhko terttu.
Lehdet

Kierteisesti, alimmat pitkäruotisia, ylemmät lähes ruodittomia. Lapa 2 kertaan 3-liuskainen, liuskat kapean tasasoukkia.
Hedelmä

Yleensä kalju, joskus harvakarvainen, 8–15 mm pitkä yksittäinen tuppilo.
Kasvupaikka

Pellot, kesannot, pientareet, myllyt, satamat, rautatiet, kaatopaikat.
Kukinta

Kesä–elokuu.
Uhanalaisuus

Erittäin uhanalainen.

Kukonkannusten alkukoti on Välimeren maissa ja Lähi-idässä. Vain pari lajia on kyennyt ulottamaan levinneisyysalueensa Suomeen saakka ja onnistunut siinäkin vain ihmisen avulla. Rikkakukonkannus kuului aikoinaan meilläkin viljapeltojen rikkakasveihin ja sitä tavattiin yleisesti Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, harvinaisena ja satunnaisesti muuallakin. Monen muun erikoistuneen peltorikkaruohon tapaan laji ilmeisesti talvehti pääasiassa siemenenä viljalaareissa. Nykyaikaisen tehokkaan siemenviljan puhdistuksen takia rikkakukonkannus on taantunut ja nykyisin se kasvaa useimmiten myllyillä, satamissa, rautateillä ja muilla epävakailla, vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla. Maanviljelijät lajia tuskin jäävät kaipaamaan, sillä viljan mukana jauhoihin päätyvät rikkakukonkannuksen pienet, mustat siemenet sisältävät myrkyllisiä alkaloideja, kuten koko versokin. Myrkytys muistuttaa ukonhattumyrkytystä, mutta on onneksi lievempi. Myrkyllisyyttä on toki osattu käyttää hyödyksikin: kukkia ja siemeniä on käytetty syöpäläisten häätämiseen, onpa rikkakukonkannusta käytetty sisäisestikin matolääkkeenä. Luonnonystävän silmää satunnainen rikkakukonkannus toki ilahduttaa myrkyllisyydestään huolimatta. Rikkakukonkannuksesta voi meillä Suomessa nimilajin lisäksi harvinaisena tavata alalajin harsukukonkannus (ssp. paniculatum). Sen kukinto on harsumpi, niin kuin nimikin antaa ymmärtää. Kukonkannukset ovat hyönteispölytteisiä, pölytyksestä huolehtivat perhoset ja pistiäiset.

Tarhakukonkannus & Idänkukonkannus

Delphinium ajacis (Consolida ajacis) & Delphinium hispanicum (D. orientale, Consolida orientalis)

Kesäkukkina puutarhoissamme kasvatettaviin kukonkannuksiin kuuluvat yksivuotiset tarhakukonkannus ja idänkukonkannus, jotka joskus saattavat karata lähialueille.

→ Tarhakukonkannuksen levinneisyyskartta

→ Idänkukonkannuksen levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Pied d’alouette royal

Taxonomie

Classe

Ordre

Famille

Genre