Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Rönsyllinen, mattomaisia kasvustoja muodostava.
Korkeus

5–15 cm. Varsi hento, 3-särmäinen, 1–3-lehtinen, melkein kalju, mutta ainakin tyvestä karvainen.
Kukka

Teriö puuttuu. Verhiö säteittäinen, kellanvihreä, 5–6 mm leveä, yhdislehtinen, keskimmäisessä kukassa 5-, muissa 4-liuskainen. Heteitä 8. Emiö tyvestä yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto huiskilomainen (tarkemmin tasohuiskilo); tukilehdet kellanvihreitä, hertta–tylppätyvisiä.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia. Lapa munuaismainen, tavallisesti nyhälaitainen, harvakarvainen.
Hedelmä

1-lokeroinen, pitkittäisraolla maljamaisesti avautuva kota. Siemenet tummanruskeita–melkein mustia.
Kasvupaikka

Lähteiden ympäristöt, puron- ja ojanvarret, lehtokorvet, märät painanteet, rantojen kosteikot.
Kukinta

Touko–kesäkuu.

Linnunsilmät ilahduttavat keväisessä luonnossa kulkijaa hennonvihreillä lehdillään ja keltaisilla latvoillaan muutoin vielä mustanpuhuvassa ympäristössä. Kevätlinnunsilmä kiirehtii ensimmäisten kasviemme joukossa kukkimaan, ennen kuin puihin puhkeavat lehdet rajoittavat auringonvalon pääsyä. Usein se levittäytyy hetteiköissä ja kosteikoissa laikkukasvustoiksi. Laji suosii ravinteikkaita kasvupaikkoja, mieluiten savialustalla. Kukat ovat pieniä, teriöttömiä ja vaatimattoman kellanvihreitä, mutta niitä ympäröivät kellertävät ylälehdet tekevät latvasta kauniin koristeellisen. Kota avautuu maljamaisesti ylöspäin. Kun sadepisara tipahtaa kotaan, loiskahtavat siemenet veden mukana maljasta ympäristöön. Jo hedelmien kypsyessä alkukesällä kasvin kauneus hiipuu ja kukkavarsi alkaa lakastua. Usein hiipumista edistää isoiksi kasvaneiden naapurikasvien varjoon jääminen. Keskikesällä edes tyvilehtien rippeitä alkaa olla vaikea löytää.

Lapinlinnunsilmä

Chrysosplenium tetrandrum

Kevätlinnunsilmän levinneisyys on useimpien varhaisten kevätkukkijoidemme tapaan eteläiseen Suomeen painottuva. Lapissa sen paikan ottaa varsin samannäköinen, joskin pienikokoisempi ja kokonaan kalju lapinlinnunsilmä. Sen kukissa on vain neljä hedettä ja siemenet ovat loistavan punaisia. Koska kahden lajin väliin jää satojen kilometrien hajurako, ei erehtymisestä ole useimmiten vaaraa.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Alternate-leaved Golden Saxifrage

Taxonomy

Class

Order

Family

Genus

Species