Siipien kärkiväli
Pieni–keskikokoinen, 30–42 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Tummanruskea. Siiven reunassa voi olla rivi mustia täpliä, joista osassa valkoinen keskusta ja ympärillä keltainen rengas. Silmätäplät näkyvät naaraalla yleensä koirasta paremmin.
Siipien alapinta
Ruskea, reunassa rivi silmätäpliä (väritys kuten yläpinnalla).
Elinympäristö
Kosteat niityt ja hakamaat metsäisillä alueilla.
Lentoaika
Heinä–(elo)kuu.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Eri heinäkasvit (Poaceae), esim. timotei eli nurmitähkiö (Phleum pratense).

Täpläperhosia yhdistää, niin kuin hyvin voi arvata, siipien täpläkuviot. Täpliä ja varsinkin täplikkäitä laikkuja on toki monilla muillakin perhosilla, useimmilla päiväperhoslajeistamme on jonkinlaisia laikkuja. Täpläperhosten täplät ovat kuitenkin säännöllisen pyöreitä, usein ns. silmätäpliä eli tummia täpliä, joissa on valkea keskusta tai vaaleita täpliä tummalla keskustalla, tai sitten täplät ovat jotenkin erityisen selkeästi (pelkistetysti) näkyvillä. Keski- ja Etelä-Suomessa tesmaperhosen voi sekoittaa kirjopapurikkoon, jolla myös on suuria silmätäpliä. Tesmaperhosen silmätäplät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä, ne ovat harvemmassa ja osassa alapinnan täpliä on aina valkoinen keskusta.

Tesmaperhonen munii munat suoraan maahan. Se on sukunsa ainoa edustaja täpläperhosten runsaslajiseen heimoon kuuluvassa heinäperhosten alaheimossa (johon meillä kuuluu 9 sukua). Esiintymisalueillaan tesmaperhonen on usein luokiteltu alueensa yleisimmäksi perhoseksi. Ja koko Suomessa se on valtakunnallisen päiväperhosseurannan havaituin perhonen. Sitä voi melko yleisesti havaita myös pilvisinä päivinä.

Brauner Waldvogel

Taxonomie

Familie

Tribus

Gattung

Art