Siipien kärkiväli

Suuri, 51–70 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta

Läpikuultavan valkoinen, siipisuonet mustat (koiras) tai tummanruskeat (naaras).
Siipien alapinta

Kuten yläpinta.
Elinympäristö

Avoimet metsä- ja hakamaat.
Lentoaika

Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto

Toukka.
Toukan ravintokasvi

Pihlaja (Sorbus aucuparia), tuomi (Prunus padus), orapihlajat (Crataegus), omenapuu (Malus domestica) ja muut ruusukasvien (Rosaceae) puut ja pensaat.

Maassamme yleensä aika harvinaisen pihlajaperhosen kannan vaihtelut ovat melko suuria. Se on ainoa täplätön valkoinen päiväperhosemme. Sillä ei ole siivissä muita kuviointeja kuin tummat siipisuonet. Pihlajaperhonen on myös suurin valkoisista kaaliperhosistamme (Pierinae).

Pihlajaperhoset ovat sosiaalisia ja esiintyvät suurinakin ryhminä, usein esim. imemässä kosteutta tien pinnasta. Naarat munivat munat 30–100 kappaleen ryppäissä isäntäkasvin lehdille. Toukat elävät suurina ryhminä ja talvehtivat yhdyskunnittain seittipussissa yhteenpunottujen lehtien välissä. Toukat koteloituvat toukokuussa. Lajin runsaus vaihtelee reilusti vuosittain.

Baumweißling

Taxonomie

Familie

Tribus

Gattung

Art