Yleiskuvaus

Voimakasrakenteinen, lihaksikas jalohaukka, jolla teräväkärkiset siivet. Poski vaalea, viiksijuova leveä.
Koko

Pituus 38–51 cm, siipien kärkiväli 89–113 cm, paino 630–880 g (koiras), 860–1.100 g (naaras).
Pesä

Suomättäällä tai kallionkielekkeen irtomaalla, harvoin puussa vanhassa petolinnun pesässä. Ei rakenna itse varsinaista pesää, vaan tekee pesäkuopan jaloillaan kuopimalla.
Pesiminen

Munii huhtikuun puolenvälin jälkeen 1–4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 29–35 vrk. Poikaset lentokykyisiä 35–42 vrk:ssa.
Esiintyminen

Etelä-Suomessa yleensä vain läpimuuttaja, Keski- ja Pohjois-Suomessa harvinainen. Nykykannaksi arvioidaan noin 300 paria. Pesäpaikkavaatimuksina avaruus ja hyvä näköala – suosii avointa ympäristöä myös saalistusmaastoina. Kalliojyrkänteet ja laajat suot ovatkin tyypillistä pesimäympäristöä. Kanta väheni romahdusmaisesti 1960-luvulla ympäristömyrkkyjen vuoksi, mutta on sittemmin runsastunut.
Muutto

Muuttaa syksyllä elokuulta alkaen loppusyksyyn, palaa maalis–huhtikuussa. Talvehtii Länsi- ja Lounais-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Talvehtii myös meillä. (Talvella Suomessa 2–10 yksilöä.)
Ravinto

Pyydystää lintuja lennosta näyttävin takaa-ajoin tai syöksymällä taivaalta saaliin kimppuun yllätyshyökkäyksenä. Syöksynopeuden sanotaan nousevan jopa 300–400 kilometriin tunnissa. Linnun syöksyessä kuuluu lentonopeuden aiheuttama voimakas suhina.
Ääni

Varoitus karhea ja raikuva ”kra-kra-kra…”.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu.

Muuttohaukka on tukevatekoinen ja kooltaan noin variksen kokoinen jalohaukka. Sen siivet ovat pitkät, tyveltä leveät ja teräväkärkiset. Pyrstö on keskipitkä. Vanha muuttohaukka on päältä tumman siniharmaa ja alapuolelta vaalea tummin poikkijuovin. Muuttohaukan selvä ja leveä viiksijuova rajautuu jyrkällä kontrastilla kellanvalkoiseen kurkkuun ja valkoiseen poskeen. Nuori muuttohaukka on selkäpuolelta ruskehtava ja alapuolelta pitkittäisjuovaisesti vaalea.

Muuttohaukka on sekoitettavissa suurempaan ja vaaleampaan tunturihaukkaan, mutta tunturihaukalla viiksijuova on epäselvempi. Muuttohaukan koivet ovat keltaiset (nuorella linnulla vihertävät–kellertävät). Nokka on harmaa, kärkiosa tumma, alanokassa on keltainen tyvi. Vahanahka on aikuisella linnulla kellertävänvihreä, nuorella linnulla sinertävä. Silmän värikalvo on tummanruskea. Silmän ympärillä on vihreänkeltainen silmärengas.

Wanderfalke

Taxonomie

Klasse

Ordnung

Familie

Gattung

Art