Alalajit
Tunturikalvaspaju (ssp. hastata)
Idänkalvaspaju (ssp. subintegrifolia)
Kasvumuoto ja korkeus
Kaksikotinen pensas. 0,5–1 m (ssp. hastata), 1–2,5 m (ssp. subintegrifolia).
Kukka
Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pitkiä, melko harvakukkaisia, norkkoperä pitkä, karvainen ja monilehtinen. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu vaaleanruskea, tylppä, karvainen. Heteitä 2, palhot kaljuja. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, vartalo pitkä.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Korvakkeet melko suuria, saha- ja nystylaitaisia (ssp. hastata), sahalaitaisia (ssp. subintegrifolia), pitkään säilyviä. Lehtilapa 3–7 cm, (kapean)vastapuikea, ehyt- tai nystylaitainen, lajinimen mukaisesti vaaleanvihreä, tiheästi verkkosuoninen, harvakarvainen tai kalju. Suonipareja 6–8 (ssp. hastata), 7–12 (ssp. subintegrifolia).
Silmut
Kierteisesti. Pieniä, soikeita, kellertävän–punertavanruskeita, karvaisia tai harvoin kaljuja.
Hedelmä
Vaaleanruskea, kalju kota, siemenet lenninhaivenisia.
Kasvupaikka
Rannat, lähteiköt, korpireunukset, kosteat pensaikkoniityt, tunturiniityt, tienvarret. Myös koristekasvi.
Kukinta
Touko–kesäkuu. Kukkii lehtien puhjetessa.

Kalvaspaju on pohjoinen, tunturiseuduilla melko yleinen laji, jota ei luonnonvaraisena kovin pitkälle napapiirin alapuolelta tavata (koristekasvina etelämpänäkin). Kalvaspaju on monimuotoinen, matalasti ryömivä – suoraoksainen pensas. Vanhat oksat ovat ruskeanharmaita, yleensä kaljuja. Nuoret versot ovat punavihreitä ja kiharakarvaisia. Kalvaspaju kukkii lehtien puhjetessa. Kalvaspaju risteytyy pohjoisimmassa Suomessa yleisesti villapajun (S. lanata) kanssa ja Enontekiön seutuvilla myös vaivaispajun (S. herbacea) kanssa.

Taxonomie

Klasse

Ordnung

Familie

Gattung

Art