Kasvumuoto ja korkeus
Piikikäs pensas. 0,5–1,5 m. Juurivesallinen.
Kukka
Kaksineuvoinen, kukat yksittäin, teriö säteittäinen, 40–70 mm leveä, valkoinen, harvoin vaaleanpunainen. Terälehdet 10–20 mm. Terälehtiä tavallisesti 5, suositulla ‘Plena’ lajikkeella teriö kerrannainen.
Lehdet
Kierteisesti, korvakkellisia, 30–80 mm pitkiä, päätöparisia. Lehdyköitä 7–9(–11), pieniä (0,5–2 cm), soikeita, sahalaitaisia, kaljuja, himmeitä, tummanvihreitä, syysväriltään violetinpunaisia.
Silmut
Kartiomaisia, hyvin pieniä, (vihreitä–)punertavanruskeita.
Hedelmä
Kiulukka pieni,1–1,5 cm, pallomainen, tavallisesti tummanpunainen–lähes musta.
Kasvupaikka
Pihat, puutarhat, niityt, nummet, kivikkorinteet, hietikot, dyynit. Aurinkoinen tai puolivarjo. Maaperän suhteen vaatimaton, kuiva tai tuore vettä läpäisevä maa. Etelä-Skandinaviasta Islantiin saakka.
Kukinta
Kesä–heinäkuu.

Kaunis ja makeasti tuoksuva pimpinellaruusu, etenkin sen runsasterälehtinen lajike ‘Plena’ (tunnetaan nimellä juhannusruusu) juhlistaa vuoden pisimpiä päiviä. Lajia voi pitää melkeinpä Suomen kansallisruusuna, sillä Suomessa perinteisenä piharuusuna yleinen juhannusruusu on muissa maissa koristeruusuna nykyään lähes tuntematon. Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa laji tunnetaan nimellä suomenruusu. Laji ei kuitenkaan ole kotoperäinen, vaan lähtöisin 1700-luvun Skotlannista. Innokas taimitarhuri Perthistä risteytti ja kylvi juhannusruusun eri lajikkeita niin, että niitä 1800-luvun puolivälissä oli jo yli 300. Ruusunjalostuksesta kiinnostui myös linnanpuutarhuri Pietarin lähellä Tsarskoje Selossa 1800-luvun lopussa. Suomeen juhannusruusu saapui todennäköisesti Pietarin puutarhoista.

‘Juhannus’ nimiosan lajike on saanut Etelä-Suomessa juhannuksen tienoilla kukkaan puhkeavista kukistaan. Muun muassa Skotlannissa, Norjassa ja Tanskassa voi merenrannoilla ja metsäisillä mäillä törmätä villinä kasvavaan yksinkertaiseen pimpinellaruusuun. Suomen puutarhoissa yleisempi on tästä kantaäidistä syntynyt kerrannaiskukallinen lajike. Nimellä pimpinella viitataan kasvin lehtien yhdennäköisyyteen ahopukinjuuren (Pimpinella saxifraga) pari- ja päätölehdykkäisten lehtien kanssa, jonka lehdykät ovat tummanvihreitä ja pyöreähköjä, kuten juhannusruusullakin. Juhannusruusut ovat tiheä- ja ohutpiikkisiä, osa piikeistä käyriä ja harvemmassa.

Juhannusruusut, kuten muutkin pimpinellaruusulajikkeet ovat varsin talvenkestäviä, vaatimattomia kasvupaikkansa suhteen ja vesovat runsaasti. Ne voivat sinnitellä jopa vuosikymmeniä vanhoissa puutarhoissa, kun itse rakennukset ovat jo hävinneet. Auringonvaloa ruusut kuitenkin tarvitsevat paljon kukkiakseen juhannuksen tienoilla. Kukat puhkeavat edellisen vuoden versoihin, mikä on syytä ottaa huomioon pensasta leikattaessa. Kukinta kestää 2–3 viikkoa, minkä jälkeen kukkapohjuksesta kehittyy vähitellen himmeänmusta, halkaisijaltaan noin sentin levyinen pallomainen kiulukka.

Taxonomie

Klasse

Ordnung

Familie

Gattung

Art