Nimi aiemmin

Metsävirna
Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä, monihaarainen.
Korkeus

60–180 cm. Varsi rento, monihaarainen, kiipeilevä, särmikäs, kalju.
Kukka

Teriö vastakohtainen, valkoinen ja siniviolettisuoninen, 12–18 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, liuskat lyhyet. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, 6–18 kukkainen terttu.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 6–12-parinen, kärhellinen. Lehdykät soikeita, ehytlaitaisia. Korvakkeet kapealiuskaiset.
Hedelmä

25–30 mm pitkä, kalju, musta, 4–5-siemeninen palko.
Kasvupaikka

Tuoreet metsät, lehdot, metsänreunat, pensaikot, kivikot, tienpientareet.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Metsävirvilä on vaihtanut sekä nimensä että sukunsa. Metsävirvilä (entinen metsävirna) on sukunsa, olipa se Ervilia tai Vicia, kookkain laji ja saattaa parhaimmillaan tavoitella liki parin metrin korkeuksia. Rentovartisena se ei tähän kuitenkaan itse pysty, vaan tukeutuu muuhun kasvillisuuteen, usein puihin, sillä laji kasvaa useimmiten puolilehtojen tai lehtomaisten metsien laidoilla tai aukkopaikoissa. Valoisia kasvupaikkoja suosivana se on hyötynyt ainakin kohtuullisista hakkuista ja metsien raivauksesta. Metsävirvilä suosii alustaa, joka ei ole kovin hapan.

Varsinkin kukkimiseen metsävirvilä vaikuttaa tarvitsevan paljon valoa; tiheässä kuusikossa se jää useimmiten kukattomaksi, mutta saattaa säilyä kauankin odottaen päivänpaistetta. Sen valkoiset kukat erottuvat kauas metsänreunan puolivarjossakin. Ylin terälehti, purje, on pysty ja hyvin näkyvä mainos hyönteisille. Purjeen siniset juovat, niin sanotut mesiviitat, johtavat teriön nieluun ja osoittavat pölyttäjille mesilähteen suunnan. Metsävirvilä kelpuuttaa pölyttäjikseen vain raskaat kimalaiset ja mehiläiset. Alimpien terälehtien muodostama kouramainen venho kätkee sisäänsä heteet, emin ja meden. Ison hyönteisen painon alla se taipuu ja paljastaa tien kukan sisäosiin. Pienet otukset jäävät medettä, elleivät sitten osaa murtautua kukkaan puremalla reikää teriön torveen.

Waldwicke

Taxonomie

Klasse

Ordnung

Familie

Gattung

Art