Yleiskuvaus

Sarvipöllöä hieman suurempi pöllö. Eroaa sarvipöllöstä keltaisten silmien, lyhyiden korvatupsujen, siiven valkoisen takareunan, vähäisemmin viiruisen vatsan ansiosta.
Koko

Pituus 33–40 cm, siipien kärkiväli 95–105 cm, paino 200–390 g.
Pesä

Syvennys maassa kasvillisuuden joukossa, saraikossa, suopursujen keskellä. Pesämateriaalina hieman korsia ja höyheniä.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 3–11 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 24–30 vrk. Poikaset lentokykyisiä 24–27 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesivänä harvalukuisena soilla ja pelloilla koko maassa. Esiintymisen painopiste on pohjanmaalla. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 2.000–10.000 paria.
Muutto

(Yleensä) yömuuttaja. Pöllölintulajeistamme toinen muuttaja. (Se toinen on sarvipöllö.) Syysmuutto elo–marraskuussa, paluu maalis–huhti(–touko)kuussa. Talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa. Talvihavaintoja myös Suomesta.
Ravinto

Pikkunisäkkäät.
Ääni

Soidinääntä kuvataan etäisen höyryveturin puuskutukseksi ”up-uph-uph-up”.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Suopöllö on sarvipöllöä hieman suurempi pöllö, jonka höyhenpuku on keltaisempi, vaaleampi ja selkäpuolelta täplikkäämpi. Suopöllö eroaa sarvipöllöstä myös keltaisten silmien, lyhyiden korvatupsujen, siiven valkoisen takareunan ja vähemmän viiruisen vatsan ansiosta. Suopöllön alapuolen viirutus keskittyy rintaan, ja vatsan etureunaan muodostuu selvä väriraja. Suopöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet mustat, nokka vaaleakärkisesti mustahko ja silmän värikalvo on kirkkaankeltainen. Suopöllö on toinen etelään muuttavista pöllölajeistamme. (Se toinen on sarvipöllö.)

Mosehornsugle

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie