Yleiskuvaus
Muistuttaa nuorta suosirriä, mutta on pienempi, lyhyt- ja vaaleajalkaisempi. Nokka tyveltä paksuhko, nokankärki taipuu kärjestä alaspäin. Päälaella tumma keskijuova, valkea silmäkulmanjuova kaksiosainen.
Koko
Pituus 15–18 cm, siipien kärkiväli 34–37 cm, paino 32–34 g.
Pesä
Pieni syvennys upottavan hetteikön mättäällä, yleensä hyvin suojassa, vuorattu heinänkorsilla, sammalilla ja lehdillä.
Pesiminen
Munii kesäkuussa 4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 21–22 vrk. Poikasten lentokyvyn kehittymiseen tarvittavaa aikaa ei tarkkaan tunneta. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä.
Esiintyminen
Pesimälintuna pohjoisten palsa- ja aapasoiden hetteiköissä Lapissa, Kainuussa ja Suomenselän keskiosiin asti. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 25.000–35.000 paria.
Muutto
Yömuuttaja. Syysmuutto heinä–syyskuussa, kevätmuutto touko–kesäkuun vaihteessa. Talvehtii Itä-Afrikassa.
Ravinto
Selkärangattomat eläimet. Ruokailu verkkaista sirreihin verrattuna.
Ääni
Kuiva, suriseva ”dsryit, dsryit” ja näppäilevä ”dk dk”.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä, rauhoitettu. Maailmanlaajuisesti elinvoimainen.

Jänkäsirriäinen muistuttaa nuorta suosirriä, mutta jänkäsirriäisellä on mustahkolla selkäpuolella taivaanvuohimaiset pitkittäisjuovat (näyttävät linnun lentäessä lähes samanlaisilta kuin pikkusirrin V-kuvio) ja raidallinen päälaki. Nokka on pitkä ja kärjestä alaspäin taipunut. Aikuisen linnun kaulassa ja rinnassa on tiheässä pieniä mustia täpliä ja vatsa on valkoinen.

Nuori jänkäsirriäinen muistuttaa vanhaa lintua, mutta on väreiltään himmeämpi ja selän höyhenien reunukset ovat ruosteenkeltaiset ja alapuolen juovitus on heikkoa. Jänkäsirriäisen koivet ovat tummanharmaat (vanha lintu) tai harmaanvihertävät (nuori lintu). Nokka on keväällä mustakärkisesti ruskea ja syksyllä kokomusta (vanha lintu) tai tyviosastaan punertava (nuori lintu). Silmän värikalvo on tummanruskea.

Kærløber

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie