Yleiskuvaus

Kokomusta varislintu. Vanhoilla linnuilla nokan tyvi on höyhenettömyyden vuoksi vaalea. (Nokka näyttää pidemmältä.)
Koko

Pituus 41–49 cm, siipien kärkiväli 81–94 cm, paino 370–545 g.
Pesä

Puussa. Pienempi kuin variksen pesä. Rakennettu risuista, vuorattu kuivilla heinillä, juurilla, ohuilla risuilla kuorenliuskoilla, karvoilla yms.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 3–6 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 16–20 vrk. Pesäpoikasaika 28–35 vrk.
Esiintyminen

Pesii yhdyskunnittain laajojen viljelysten lähellä usein asutuskeskuksissa. Kolonioita tavataan lähinnä Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Ensimmäiset pesinnät todettiin Köyliössä 1880-luvulla. Suomen pesimäkannaksi arvioitu noin 1.500 paria.
Muutto

Päivämuuttaja. Muuttaa syys–lokakuussa Länsi-Eurooppaan ja Etelä-Skandinaviaan. Varhaisimpia muuttolintujamme. Paluu (helmi–)maalis–toukokuussa. Talvehtii harvinaisena myös Suomessa.
Ravinto

Kaikkiruokainen. Etenkin siemenet, jyvät, marjat ja selkärangattomat eläimet.
Ääni

Variksen ääntä käheämpi ”graab”.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Mustavaris on variksen kokoinen kiiltävänmusta (violettikiiltoinen) varislintu, jonka nokka on hieman alaspäin kaareva, otsa luisu ja päälaella on selvä huippu. Vanhalla mustavariksella nokan tyvi on höyhenettömyyden vuoksi vaalea, mutta nuoren linnun nokantyvi on höyhenpeitteinen ja tumma. Nuori lintu on sekoitettavissa nokivarikseen (variksen Keski-Euroopassa esiintyvä nimirotu), mutta on erotettavissa siitä mm. erilaisen päänmuodon ja äänen perusteella. Mustavariksen koivet ovat mustat, nokka harmahtavanmusta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Mustavaris on älykäs lintu. Tutkimuksissa tarhatut mustavarikset ovat oppineet tekemään työkaluja, esim. taivuttamaan rautalankaa saadakseen aikaan apuvälineen, jolla poimia toukkia koloista.

Råge

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie