Yleiskuvaus

Pikkukuovin kokoinen pitkä- ja suoranokkainen kahlaaja. Tummilla siivillä leveä valkoinen siipijuova, pyrstö mustavalkoinen, yläperä valkoinen, ei jatku kiilamaisena takaselkään. Kesäpukuisella linnulla kuparinpunaista väriä, nuori lintu kellanruskeankirjava.
Koko

Pituus 37–42 cm, siipien kärkiväli 63–74 cm, paino 160–440 g.
Pesä

Melko syvä kuoppa, vuorattu saroilla. Korottaa pesää, jos vedennousu uhkaa.
Pesiminen

Munii toukokuussa 4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 23–24 vrk. Poikaset lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä.
Esiintyminen

Suomen ensihavainto Nurmeksessa 1903. Runsastunut 1950-luvulta lähtien. Ensipesintä Hailuodossa 1955. Vakinaistunut Liminganlahdella. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 100–130 paria. Pesii avoimilla ja alavilla vesistöjen rantaniityillä ja viljelyksillä.
Muutto

Syysmuutto kesäkuun alkupuolelta lokakuuhun, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Välimeren maissa ja Afrikassa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Kutsuääni käen huutoa muistuttava kiihkeä ja nopea sarja ”kjy-ky-ky-ky-ky”.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla. Maailmanlaajuisesti luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Mustapyrstökuiri on kurppien laajaan heimoon kuuluva pikkukuovin kokoinen pitkä- ja suoranokkainen kahlaaja. Sen tummilla siivillä on leveä valkoinen siipijuova, pyrstö on mustavalkoinen ja yläperä valkoinen. Yläperä ei jatku kiilamaisena takaselkään. Kesäpuvussa mustapyrstökuirin pää, kaula ja rinta ovat kuparinpunaiset, kupeet poikkijuovaiset ja vatsa valkeahko. Nuorella mustapyrstökuirilla siipien ja selkäpuolen kuviointi on samanlaista kuin kesäpukuisella, mutta kuparinpunainen väri puuttuu ja koko vatsapuoli on kellanharmaa.

Mustapyrstökuirin koivet ovat vihertävänmustat, nokka kellanruskea–oranssinkeltainen ja nokan kärkiosa tumma. Silmän värikalvo on tummanruskea. Mustapyrstökuirin soidinlento on vaappuvaa ja keinuvaa.

Stor kobbersneppe

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie