Yleiskuvaus

Suurikokoinen hanhi, jolla siipien yläpinnalla runsaasti vaalean siniharmaata. Nokka melko suuri, yksivärisen punainen.
Koko

Pituus 74–84 cm, siipien kärkiväli 150–170 cm, paino 3–4,2 kg.
Pesä

Erilaisesta kasvimateriaalista rakennettu matala keko, höyhenvuorauksen untuvat pesän reunoilla harmahtavia ja keskellä vaaleita.
Pesiminen

Munii 3–9 munaa (keskiarvo 4,8) huhtikuun puolivälistä alkaen. Naaras hautoo 4 viikkoa. Poikaset lentokykyisiä noin kahdessa kuukaudessa. Molemmat puolisot osallistuvat poikasten hoitoon.
Esiintyminen

Meillä pesivänä Itämeren saaristossa ja rannikoilla. 1800-luvun lopulta maamme merihanhikanta taantui voimakkaasti vainon ja häirinnän takia. 1950-luvulta alkaen kanta alkoi palautua ja runsastuminen on jatkunut viime aikoihin asti. Nykyiseksi kannaksi arvioidaan 7.000–9.000 paria.
Muutto

Talvehtii Länsi- ja Lounais-Euroopassa. Parveutuminen alkaa heinäkuun loppupuolella ja syysmuutto tapahtuu elo–syyskuussa. Kevätmuutto on varsin aikainen ja tapahtuu pääosin huhtikuussa, voi tapahtua aikaisemminkin.
Ravinto

Pääasiassa ruohoa, jota laiduntaa matalien karien ruohostoissa ja rantaniityillä. Etsii ravintoa vain harvoin vedestä, jolloin syö pääasiassa leviä. Syö myös viljaa.
Ääni

Raikuva vähän särähtävä törähdys.
Uhanalaisuus

Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen.

Merihanhi lienee kesyhanhen kantamuoto. Se on suurikokoisin harmaahanhilaji. Sen voimakas nokka on aikuisella linnulla kokonaan vaalean oranssinpunainen ja nuorella aluksi vihreänharmaa muuttuen pian oranssinväriseksi. Merihanhen silmän värikalvo (iiris) on ruskea. Siipien yläpuoli on laajalti vaalean siniharmaa, mikä on varsinkin linnun lentäessä hyvin näkyvä tuntomerkki. Jalat ovat aikuisella merihanhella himmeän vaaleanpunaiset ja nuorella yksilöllä harmahtavat.

Merihanhi lentää melko verkkaisin siiveniskuin ja ui hanhimaisesti peräpuoli koholla (ei kuitenkaan niin koholla kuin metsähanhi). Parvet, joissa on enimmillään 30–40 lintua, lentävät matkalennossa mielellään auroina tai vinorintamina. Merihanhilla on kesällä sulkasato, jossa siipisulat putoavat lyhyen ajan kuluessa ja tuona aikana (2–3 viikkoa) ne ovat lähes lentokyvyttömiä ja siksi erittäin arkoja ja piileskeleviä. Vihollisen yllättäessä sulkivan merihanhen se painautuu kaula ojennettuna maahan kasvillisuuden sekaan ja uidessaan vaipuu niin syvälle veteen, että vain pää on näkyvissä.

Merihanhet tulevat sukukypsiksi kolmivuotiaina. Puolisoiden parisuhde kestää koko elämän. Puolison kuoltua merihanhi voi kuitenkin pariutua uudelleen.

Grågås

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie