Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
20–40 cm. Varsi rento–koheneva, tav. niukkahaarainen, 4-särmäinen, sileä–tyvestä karhea.
Kukka
Teriö säteittäinen, valkoinen, 7–12 mm leveä (joskus vain 5–6 mm yksineuvoisissa kukissa); terälehtiä 5, syvään 2-liuskaisia (terälehtiä näyttää olevan 10), 3,5–6 mm pitkiä, yleensä n. verhiön mittaisia tai hiukan pidempiä). Verholehtiä 5, selvästi 3-suonisia, kalvolaitaisia, tav. laidoilta hienokarvaisia. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen, 3-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto 5–60-kukkainen, laaja, harsu, 2-haarainen viuhko; tukilehdet kalvomaisia, tav. ainakin tyvestä karvalaitaisia.
Lehdet
Vastakkain, ruodittomia, sivulle siirottavia. Lapa tasasoukka–suikea, teräväkärkinen, heleänvihreä–heikosti sinivihreä, ehytlaitainen, laita tav. tyvipuolelta karvainen.
Hedelmä
Kapea, 6-liuskainen, 5–7 mm pitkä kota.
Kasvupaikka
Niityt, pientareet, metsänreunat, kalliopengermät, laitumet, hakamaat, viljelymaat, joutomaat, tienvarret, rannat.
Kukinta
Kesä–syys(–loka)kuu.

Heinätähtimö on pihatähtimön (S. media) ohella Suomen yleisin tähtimölaji ja esiintyy kaikkialla missä on niittymäistä kasvillisuutta, mutta puuttuu luonnontilaisilta suo- ja metsäalueilta. Se on niin selvästi ihmisvaikutteisten seutujen laji, että on epäilty, lukeutuuko se lainkaan alkuperäisten luonnonkasviemme joukkoon. Lajin mahdollisia luonnonkasvupaikkoja on haettu rantaniittyjen yläreunoista, puolilehtomaisista rinnemetsistä ja reheviltä kalliopengermiltä. Ainakin nykyisen yleisyytensä se on saavuttanut vasta ihmisasutuksen levitessä Suomeen.

Niittykasvillisuuden seassa kasvava heinätähtimö erottuu ennen muuta hyvin runsaskukkaisen kukintonsa vuoksi. Vaikka yksittäinen kukka on auki vain kolmisen vuorokautta, uusia syntyy pitkin kesää aina alkusyksyyn saakka. Kukassa näyttäisi olevan kymmenen terälehteä. Niitä on kuitenkin vain viisi, sillä jokainen niistä on lähes tyveen saakka kaksiliuskainen. Heinätähtimö saattaa jopa talvehtia kukkivana.

Lähilajien erottamisessa auttaa heinätähtimön kukinnon tyvellä olevien kalvomaisten tukilehtien sekä verholehtien karvaisuus (karvojen näkeminen vaatii hyvää lähinäköä tai luppia); muilla samannäköisillä lajeilla ne ovat karvattomia. Vain Kuhmon Saunajärven Luolahden rannoilla kasvavan idäntähtimön (S. hebecalyx) verholehdet ovat heinätähtimön tapaan karvaiset. Tämä itäinen laji lienee levinnyt rehun mukana alueelle, jonne venäläinen sotajoukko joutui mottiin talvisodan aikana.

Græsbladet Fladstjerne

Taksonomi

Familie

Tribus