Koko
2–10 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Ceramium-suvun lajit ovat yleisesti vaikea erottaa toisistaan, monimuotoisuus on suuri. Punahelmilevä muodostaa puna- tai kellertävän valkoisia, jopa 12 cm kokoisia, hentoja tupsuja. Selkeän keskirangan puuttumisen takia punahelmilevä on pilvimäisen näköinen. Kuitenkin läheltä katsottaessa sekovarret näyttävät melko karkeilta. Sekovarsi on runsaasti ja säännöllisesti Y-haaroin haarautunut. Kuten muillakin suvun lajeilla haarat päättyvät usein Y-haarukoihin, jotka tällä lajilla voivat olla kuin vastakkain käyristyneet pihdit. Matalassa vedessä kasvavat yksilöt voivat auringonvalon vaikutuksesta olla lähes keltaisia tai ruskehtavia. Mikroskoopilla tai luupilla voidaan nähdä, että varren akseli koostuu suurista, vaaleista keskisoluista, jotka ovat osittain tai kokonaan kuorisolukon peittämiä. Keskisolujen liitoskohdissa kuorisolukko on tiheää ja pullistunutta (donitsimainen rengas), muissa kohdissa harvempaa ja pitkulaisempaa.
Levinneisyys ja elinympäristö
Punahelmilevä on mereinen laji ja yleinen keskiseltä Itämereltä Merenkurkkuun, Perämerellä harvalukuisempi. Sitä kasvaa litoraalissa kivien, simpukankuorien tai levien pinnalla aina 10 m syvyyteen saakka. Runsain se on 2–4 m syvyydessä muodostaen paikoin vyöhykkeitä. Valon vähetessä syksyisin se levittäytyy yhä matalammalle ja on loppusyksystä rantaveden rihmalevävyöhykkeen valtalaji.
Lisääntyminen
Punahelmilevä on kaksikotinen ja isomorfinen. Kuten useimmilla muilla Ceramiales-lahkon lajeilla myös punahelmilevän suvuttomat ja suvulliset vaiheet ovat samannäköisiä, mutta punahelmilevällä erikokoisia. Laji on yksivuotinen, mutta talvehtii mm. rakkolevän ja haarukkalevän päällä lyhyinä rihmoina, mitkä saattavat lisääntyä isäntäkasviaan kauttaaltaan peittäväksi pilvimäiseksi peitoksi.
Samannäköisiä lajeja
Tummapihtilevä, joka on kuitenkin tasaisemman värinen.

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie