Kasvumuoto

Monivuotinen sipulikasvi.
Korkeus

20–35(–50) cm. Varsi kalju, litteähkö, hienouurteinen, lehdetön vana.
Kukka

Teriö säteittäinen, (vaalean)keltainen, 4–8 cm leveä, kehälehdet (6) kellertäviä, tyvestä toisiaan peittäviä, edessä torvimainen, levenevä lisäteriö, 2–3 cm leveä, 5 cm pitkä, etureuna epäsäännöllisen pyöreähampainen, yleensä kehälehtiä tummempi. Heteitä 6, emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat yksittäin nuokkuvana vanan päässä, tukilehdet kalvomaiset.
Lehdet

Tyviruusukkeena, 2–4 kpl. Lapa harmaanvihreä, tasasoukka, 1–1.5 cm leveä, alaosasta köliselkäinen (poikkileikattuna leveän v:n muotoinen), ehytlaitainen.
Hedelmä

Pallomaisen pyöreä, monisiemeninen kota. Siemenissä elaiosomi (öljypitoinen lisäke, joka houkuttelee ravintoa etsiviä muurahaisia).
Kasvupaikka

Pihat, puistot, puutarhat, pensasaitojen aluset. Koristekasvi, viljelyjäänne ja -karkulainen.
Kukinta

(Huhti–)touko–kesäkuu.

Uusimmissa kasvitieteen listoissa narsissien suvussa on noin 100 lajia. Puutarhaliikkeiden listat ovat laajempia monine jalostettuine lajikkeineen. Suomessa narsissit ovat suosittuja keväisiä puutarhakasveja, jotka saattavat jäädä hoitamattominakin elämään omaa elämäänsä hylätyillä kasvupaikoilla ja esim. puutarhamullan siirron yhteydessä uusillakin paikoilla puutarhojen ja pihojen liepeillä ‘pensasaidan toisella puolella’. Monet puutarhoissamme viljellyistä narsisseista ovat risteytysten ja jalostusten avulla aikaansaatuja lajikkeita, mutta osa on (lähes) alkuperäislajeja, kotoisin Etelä-Euroopasta. Keltanarsissin ruotsinkielinen lajinimi ‘påsklilja’ eli pääsiäislilja kuvastaa melko hyvin keltanarsissin kukkimisaikaa – ainakin Etelä-Ruotsissa. Pääsiäisen aika kalentereissamme vaihtelee yli kuukauden verran maaliskuun 22:sta huhtikuun 24:een (pääsiäissunnuntai on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai), mutta myös keltanarsissin kukkimisaika vaihtelee, ei kuitenkaan täydenkuun tai kalenterin vuoksi vaan kevään edistymisen myötä.

Muita narsisseja

Muita yleisimpiä narsissikarkulaisiamme ovat:
Pikkunarsissi (Narcissus asturiensis) – nimensä mukaisesti keltanarsissia pienempi.
Valkonarsissi (Narcissus poëticus) – valkoiset kehälehdet, lyhyempi lisäteriö ja voimakkaampi tuoksu.
Tähtinarsissi (N. x incomparabilis), – valko- ja keltanarsissin risteytys eli piirteitä on molemmista.

→ Valkonarsissin levinneisyyskartta

→ Tähtinarsissin levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taksonomi

Familie

Tribus