Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
5–20 cm. Varsi koheneva–pysty, kalju, kiiltävä, violetinsävyinen.
Kukka
Teriö säteittäinen, aluksi valkoinen, myöhemmin punertuva, 20–25 mm leveä; terälehtiä 5, verholehtiä pidempiä. Verholehtiä 5, alapinnalta tiheään ruskeakarvaisia, pitkään säilyviä. Kukkapohjus kalju. Heteitä paljon. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukkia varren päässä 1–2.
Lehdet
Kierteisesti, tyvilehdet pitkäruotisia, varsilehdet ruodittomia. Tyvilehtien lapa pitkulaisen pyöreähkö, möyheä, kiiltävä, 3-lehdykkäinen, lehdykät ruodillisia, syvään liuskaisia. Varsilehtien lapa pyöreähkö, moniliuskainen.
Hedelmä
Kalju, 2–3,2 mm pitkä pähkylä, kärjessä 0,7–1,6 mm pitkä, suora–käyrä ota. Pähkylöitä useita yhdessä.
Kasvupaikka
Tunturipaljakan sulavesipurojen partaat, lumenviipymät.
Kukinta
Heinä–elokuu.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa.

Jääleinikki lienee karaistunein kasvimme ja esiintyy vain arktisilla alueilla tai kylmissä vuoristoissa. Maailman pohjoisimmat kukat Itä-Grönlannissa, vain 1300 kilometrin päässä Pohjoisnavasta, kuuluvat juuri jääleinikille. Jääleinikillä on hallussaan sekä putkilokasvien kasvupaikan Pohjoismaiden korkeusennätys Etelä-Norjan vuorilta että Euroopan korkeusennätys Alpeilta. Suomessa se kasvaa vain Enontekiön suurtuntureilla, pohjoisimmassa Lapissa, jossa ovat kaikki noin 20 yli kilometrin korkuista huippuamme, sielläkin pääasiassa paljakan yläosissa. Tunturipurot kuljettavat pähkylöitä joskus alas tunturinkuvetta, mutta metsävyöhykkeessä tälle kylmäpäälle tulee aivan liian kuumat paikat ja jokivarsien kasvustot jäävät aina lyhytikäisiksi.

Jääleinikki ei suinkaan hakeudu tuntureiden lämpimimpiin paikkoihin vaan koristaa hyisten sulamisvesien kostuttamia lumenviipymiä ja tunturipurojen äyräitä. Jääleinikki on sopeutunut hyvin ankaraan kasvuympäristöönsä: se aloittaa kukintansa jo muutama päivä lumen sulamisen jälkeen ja ehtii kypsyttää siemenensä ennen lyhyen kesän päättymistä. Kolkon kivisessä ympäristössään kukkiva jääleinikki on suorastaan uskomattoman upea näky.

Jääleinikin tulevaisuus voi olla synkkä, jos ilmasto lämpenee. Meillä se ei pysty leviämään ylemmäs tuntureille kuin nimeksi: raja tulee viimeistään 1328 metrin korkeudessa Haltilla, maamme korkeimmalla tunturinhuipulla. Seurantatutkimuksissa on jo todettu jääleinikin esiintymien alarajan nousseen.

Isranunkel

Taksonomi

Familie

Tribus