Yleiskuvaus

Suurikokoinen kirjava tikka. Väritys pikkutikkamainen. Alaperä vaaleanpunainen, takaselkä valkea, vatsapuoli harvaviiruinen, ei käpytikkamaisia suuria valkeita hartialaikkuja.
Koko

Pituus 25–28 cm, siipien kärkiväli 38–40 cm, paino 100–115 g.
Pesä

Pesäkolo lahossa puussa (useimmiten koivu tai haapa).
Pesiminen

Munii toukokuussa 3–5 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika keskimäärin noin 10 vrk. Poikaset lentokykyisiä 25–28 vrk:ssa.
Esiintyminen

Suomessa uhanalainen lehtimetsissä pesivä paikkalintu. Vaatii viihtyäkseen runsaasti lahoa lehtipuuta reviirillään. Suomen pesimäkannaksi arvioitu noin 250 paria.
Muutto

Paikkalintu, jolla ajoittain vaelluksia.
Ravinto

Lahopuussa (lehtipuut) elävät hyönteiset ja niiden toukat.
Ääni

”Kjyk”. Käpytikan ääntä pehmeämpi ja hiljaisempi. Rummuttaa.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu. Vuosituhannen vaihteessa kanta oli alimmillaan parimäärän ollessa vain 30–50.

Valkoselkätikalla on puhtaanvalkoinen takaselkä, laajalti vaaleanpunainen alavatsa ja alaperä sekä kupeilla kapeita pitkittäisviiruja. Mustilla siivillä on selvät valkoiset poikkiraidat. Päässä on musta viiksijuova ja kaulansivunjuova, joka ei ulotu päälaelle asti. Naaraan päälaki on musta, koiraalla ja nuorella linnulla päälaki on punainen. Koivet ovat tummanharmaat, nokka on lyijynharmaa ja silmän värikalvo punaruskea.

Myös pohjantikalla on valkoinen selkä, itse asiassa pohjantikan selkä (varsinkin yläselkä) on selkeästi valkoisempi kuin valkoselkätikan. Pohjantikalla on varpaita 3 (2 eteen 1 taakse) kun kaikilla muilla tikoillamme varpaita on 4 (2+2)

Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu.

Hvidrygget Flagspætte

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie