Samannäköisiä lajeja

tähtisampi
Koko

60–150 cm, 1–15 kg, kookkaimmillaan yli 200 cm ja yli 100 kg, meidän merialueillamme kuitenkin paljon pienempi (suurin Suomessa saatu painoi 3,88 kg).
Ulkonäkö

Sammen kuonoksi venäjänsammen kuono on varsin lyhyt ja tylppä. Kuonon alla rivissä olevat neljä viiksisäiettä ovat lähempänä kuonon kärkeä kuin suuta. Kyljessä on rivissä 21–50 luukilpeä. Näiden ominaisuuksien avulla lajin erottaa toisesta merialueillamme viime vuosina esiintyneestä sampilajista, tähtisammesta.
Väritys

Selkäpuoli on tumma, harmahtavan vihreä tai ruskea. Vatsapuoli on vaalea. Luukilpirivit ovat vaaleita.
Kutu

Venäjänsampi nousee jokiin kutemaan. Venäjällä kutuaika on huhtikuusta kesäkuuhun. Suomessa laji ei tiettävästi lisäänny luonnossa ja sen kannat ovat muuallakin paljolti viljelyksen varassa.
Ravinto

Pohjaeläimet ja kalat.
Levinneisyys ja elinympäristö

Venäjänsampi on luonnonvarainen Mustassameressä, Kaspianmeressä ja Asovanmeressä sekä niihin laskevissa joissa, mm. Tonavassa, Donissa, Dneprissä ja Kubanissa. Venäläiset ovat istuttaneet lajia Suomenlahteen useita kertoja. Venäjänsampia on saatu eteläiseltä ja lounaiselta rannikoltamme 2000-luvulla useita. Kookkain on ollut 2,6 kg.

Sampien heimoon kuuluu 18 lajia. Luonnonvaraista sampea (lajinimi nykyisin euroopansampi, Acipenser sturio) ei ole Suomen rannikolta saatu 1930-luvun jälkeen. Todennäköisimmät sampilajit, joita saattaa merialueillamme tätä nykyä tavata, ovat tähtisampi, venäjänsampi ja ehkä vielä Euroopassa yleisimmin ‘viljeltävä’ sampi, siperiansampi (Acipenser baeri). Voi olla, että nämäkin sammet häviävät, kun istutetut kalat ja laitoskarkulaiset aikanaan kuolevat. Sammet ovat kuitenkin pitkäikäisiä, joten häviäminen ottaa aikansa. Siperianasammen kuono on hieman pitempi ja terävämpi ja kylki on tasavärisempi kuin venäjänsammella. Venäjänsammen kyljessä on selvä väriraja.

Diamantstør

Taksonomi

Orden

Familie