Samannäköisiä lajeja
särmäneula
Koko
Tavallisesti 15–20 cm, kookkaimmillaan 30 cm.
Ulkonäkö
Jouhimainen siloneula on helppo tunnistaa, jos vain ymmärtää sen kalaksi, sillä äkkiseltään otus näyttää enemmänkin joltain madolta. Pieni pää kiduskansineen paljastaa elikon kalaksi. Pää kuonoineen muistuttaa merihevosen päätä ja siloneula onkin näiden tropiikin merien kaunistusten sukulainen. Kalalajeista siloneulan voi sekoittaa vain sukulaiseensa särmäneulaan. Siloneula on kuitenkin hoikempi ja poikkileikkaukseltaan pyöreämpi. Sillä on vain yksi evä, harjamainen selkäevä keskellä selkää. Särmäneulalla on myös pieni pyrstöevä. Siloneulan kuono on vain puolet pikkuisen pään pituudesta. Särmäneulan kuono on pidempi ja näyttävämpi.
Väritys
Yleisväri on vihreä, vatsapuolelta kellertävä. Naaras on hieman koreamman värinen. Sillä on vaaleansinistä kirjailua poskissa ja ruumiissa. Kutuaikaan molemmat sukupuolet tulevat värikkäämmiksi. Koiras saa keltaisen kuonon.
Kutu
Kutee keskellä kesää, pääasiassa heinäkuussa. Naaras asettaa mätimunansa koiraan vatsapoimuun. Koiras hedelmöittää munat ja kantaa niitä kolmisen viikkoa ja ”synnyttää” sitten poikaset vapaaseen veteen.
Ravinto
Plankton.
Levinneisyys ja elinympäristö
Siloneulaa tavataan kaikilla merenrannikoillamme Perämeren suolatonta perukkaa lukuun ottamatta. Siloneula elelee meriajokkaiden, rakkolevien ja jouhilevien keskellä pyrstö kasvin ympäri kietoutuneena pää ylöspäin kasvien mukana huojuen ja niiden sekaan sulautuen. Se imaisee ohi uivia planktonäyriäisiä suuhunsa.

Siloneulaa ei moni tapaisi ehkä koskaan, ellei kalalla olisi tapana luulla paksulankaisten verkkojen liinaa kasvillisuudeksi ja kietoa pyrstöään langan ympäri. Näin siloneuloja aika ajoin nousee verkkokalastajien ihmeteltäväksi.

Stor Næbsnog

Taksonomi

Orden

Familie