Koko

25–40 cm, paino 100–300 g. (Ennätyspaino 0,91 kg.)
Ulkonäkö

Miekkasärjen ruumiinmuoto muistuttaa hieman kookasta silakkaa. Vatsa on terävä ja sivulta katsoen kaareva, selkälinja taas lähes viivasuora. Ruumis on hieman kuin miekan terä, mistä laji onkin saanut nimensä. Suu on voimakkaasti ylöspäin suuntautunut. Selvimmät tuntomerkit ovat kookkaat, pitkät ja teräväkärkiset rintaevät; pieni, hyvin takana sijaitseva harmaa selkäevä sekä selvästi kyljen keskiviivan alapuolella erikoisella tavalla mutkitteleva kylkiviiva.
Väritys

Kyljistä ja vatsasta hyvin vaalea ja hopeanhohtoinen. Evät ovat melko värittömät.
Kutu

Nousee virtaavaan veteen kutemaan touko–kesäkuussa. Mäti pysyy vapaassa vedessä virtauksen nostattamana. Kutee myös murtovesilahdissa, meitä lähimpänä Kronstadtin- ja Viipurinlahdessa. Meidän vesistöissämme laji lienee lisääntynyt Porvoonjoessa, mutta pysyvää kantaa siellä ei ole.
Ravinto

Vapaan veden äyriäiset, pintahyönteiset ja pienet kalat.
Levinneisyys ja elinympäristö

Miekkasärki on pintaveden kala, jota tapaa myös virtaavissa vesissä. Säännöllisemmin miekkasärkeä tavataan meillä itäisellä Suomenlahdella ja Saimaan kanavassa. Laji on vaeltanut kuitenkin myös Pohjanlahdelle aina Kemijoen suulle saakka. Ahvenanmaan ja Saaristomeren vesilläkin sitä on satunnaisesti tavattu. Sisävesissä miekkasärki on vaeltanut Saimaalle ja Kymijoen alajuoksun järviin asti. Tuoreimmat saamamme havainnot ovat Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannolta ja Tammisaaren läheltä.

Sabelkarpe

Taksonomi

Orden

Familie