Koko
Inarinjärvessä tavallisesti 40–80 cm, 0,7–2 kg, suurimmat jopa 7 kg.
Samannäköisiä lajeja
nieriä, puronieriä
Ulkonäkö
Harmaanieriä on olemukseltaan muita nieriöitämme hieman kulmikkaampi. Varsinkin sen ”koiramainen” pää poikkeaa muodoltaan nieriästä ja puronieriästä. Lappilaiset kutsuvatkin sitä ”hurttarauduksi”. Suu on hyvin suuri ja yläleuka ulottuu reilusti silmän taakse.
Väritys
Kyljet ovat yleensä tumman ruskeat, joskus vihertävät tai tumman harmaat, lähes mustat. Silmiinpistävin värituntomerkki on hyvin runsas hailakankeltainen pilkutus ja täplitys kyljissä ja selässä sekä pyrstö- ja selkäevässä. Selkäpuolella täplät yhtyvät välillä raidoiksi. Väritys muistuttaa kaiken kaikkiaan hieman haukea. Kutuasuisella koiraalla voi eviin tulla ruskeanpunaista väriä, mutta vatsa harmaanieriällä pysyy aina vaaleana. Nieriöiden suvun tapaan rinta-, vatsa- ja peräevillä on valkea etureunus.
Kutu
Harmaanieriä ei tiettävästi lisäänny meillä, vaan kaikki kannat ovat istutuksista peräisin. Kotiseudullaan Amerikassa kala kutee syys-marraskuussa syvällä järvissä.
Ravinto
Syö monipuolista ravintoa, mutta 25–30 cm pituisesta alkaen on lähinnä kaloja syövä peto.
Levinneisyys ja elinympäristö
Harmaanieriän istuttamista on kokeiltu moniin järviin ja merialueelle. Nykyisin sitä istutetaan lähinnä Inarinjärveen, missä harmaanieriä muodostaa kalastettavan kannan. Harmaanieriä on hapekkaiden, viileiden ja syvien järvien kalalaji.
Haitallisuusluokitus
Sisävesistöjen vieraslaji.

Haramaanieriä on Pohjois-Amerikasta tuotu laji, jota alkujaan ajateltiin suurempien järviemme hoitokalaksi, se kun kutee järvissä, eikä virtaavissa vesissä, kuten omat lohikalamme. Vaikka kalaa ei olekaan saatu meillä lisääntymään, on siitä muodostunut kelpo saaliskala ainakin Inarinjärveen. Harmaanieriä kasvaa nieriöistämme kookkaimmaksi. Se ei ole erityisen nopeakasvuinen, mutta laji on hyvin pitkäikäinen ja tämän vuoksi kokoakin karttuu pikkuhiljaa.

Canadarødding

Taksonomi

Orden

Familie