Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, pysty–vino, monijuurinen.
Korkeus
10–30 cm. Varsi lehdetön, karvainen vana.
Kukka
Teriö säteittäinen, suppilomainen, vaaleankeltainen, 15–25 mm leveä, yhdislehtinen, kapeatorvinen, 5-liuskainen, liuskat lovipäisiä. Verhiö lieriömäinen–kapean kellomainen, särmikäs, liuskat ja särmät vihreitä, välit kellertäviä, liuskat pitkäsuippuisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tiivis, toispuolinen, 10–30-kukkainen sarja kukkavanan päässä.
Lehdet
Ruusukkeena; ruoti lapaa lyhyempi, siipipalteinen. Lapa yleensä soikea, suippo- tai pyöreähkötyvinen, kärjestä pyöristynyt, laita epätasaisesti terävänirhainen, karvainen.
Hedelmä
Lieriömäinen, 5-liuskaisesti avautuva, 11–15 mm pitkä kota.
Kasvupaikka
Pihat, puistot, pientareet. Myös koristekasvi.
Kukinta
Huhti–touko(–kesä)kuu.

Esikot ovat hyvä esimerkki kukan erilaisvartaloisuudesta. Useimpien meikäläistenkin esikoiden heteiden ponnet ja emiön luotti eivät koskaan ole samalla tasolla teriön nielussa. Kukassa on joko lyhyet heteet teriön torven keskivaiheilla ja pitkän emiön luotti teriön nielussa tai pitkät heteet ovat nielussa ja lyhyen emiön luotti torven puolivälissä. Tämän järjestelmän tarkoitus on varmistaa ristipölytys: pitkäheteisen kasvin siitepöly ei päädy kukan omalle luotille, vaan päätyy pölyttäjähyönteisen matkassa pitkävartaloisen kasvin emiölle ja päinvastoin.

Lehtoesikko (etelänkevätesikko) on toisintonimensä mukaisesti kevään esikoinen, luontomme aikaisimpia kukkijoita. Myös suvun tieteellinen nimen pohjana oleva latinankielinen sana primus, ’ensimmäinen’ viittaa tunnetuimpien lajien aikaiseen kukintaan. Laji on luonnonvaraisena yleinen jo Etelä-Skandinaviassa, mutta kauniina kasvina sitä on siirretty myös suomalaispuutarhoihin, josta se välillä karkailee lähimaille. Eteläisessä Suomessa se viihtyy niin hyvin, että on muodostanut jokseenkin pysyviä esiintymiä.

Lehtoesikon sekoittaa helposti meillä alkuperäiseen, hiukan myöhemmin kukkivaan kevätesikkoon (P. veris). Lehtoesikon teriö on vaaleamman keltainen ja täplätön, verhiö on vihreäsärmäinen ja tiukempi kuin kevätesikon väljähkö, vaalea kaulus. Myös lehdissä on eroa: kevätesikon puikean lehtilavan levein kohta on tyvellä, lehtoesikon soikean lavan puolestaan puolessavälissä.

Fladkravet Kodriver

Taksonomi

Familie

Tribus