Yleiskuvaus

Melko voimakasrakenteinen sirkku (ei kuulu kuitenkaan sirkkujen heimoon). Nokka paksu ja lyhyt, keltainen mustakärkinen. Koiraan pää mustan-, valkoisen- ja punaruskeankirjava. Lennossa muistuttaa jonkin verran kiurua, mutta on pienempi eikä siiven takareunassa ole valkoista.
Koko

Pituus 14–15,5 cm, paino 20–30 g.
Pesä

Maassa, usein mättään tai suojänteen kupeessa. Rakennettu kuivista heinistä, ohuista oksista ja sammalista. Vuorattu poronkarvoilla ja höyhenillä.
Pesiminen

Munii kesäkuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 11–14 vrk. Pesäpoikasaika 8–10 vrk.
Esiintyminen

Tunturi-Lapin pesimälintu, jonka pesimätiheydet voivat olla hyvin suuria. Etelä-Suomessa lajia tavataan muuttoaikoina pelloilla. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 40.000–50.000 paria.
Muutto

Päämuutto syys–lokakuussa ja huhti–toukokuussa. Talvehtii Keski-Aasiassa. (Muutama talvehtimishavainto Suomen etelärannikolla.)
Ravinto

Selkärangattomat eläimet, siemenet, kasvinosat.
Ääni

Lentoääni soinniton napsahtelu ”dudududu, diu”, laulu surumielinen polveileva lyhyt säe.
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä, rauhoitettu.

Nimestään huolimatta lapinsirkku ei kuulu sirkkuihin. Tarkempien DNA tutkimusten perusteella se on siirretty aivan uuteen pulmusten heimoon (myös pulmunen kuului aiemmin sirkkuihin).

Lapinsirkkukoiras on värikäs. Sen pää, kurkku ja rinta ovat mustat. Silmästä kaartuu alaspäin valkeahko juova, joka erottaa mustan naaman punaruskeasta niskasta. Kupeet ovat mustatäpläiset, vatsa on valkoinen ja selkäpuoli mustan ja ruskean kirjava. Naaraspukuinen lapinsirkku muistuttaa pajusirkkunaarasta: eroina juovikas päälaki, punaruskeat posket ja niskatäplä (nuorella linnulla hyvin pieni) sekä aavistuksen suurempi koko. Lapinsirkun silmän värikalvo ja koivet ovat tummanruskeat ja nokka keltainen mustakärkinen.

Lapinsirkku on varovainen lintulaji ja pakenee vaaran uhatessa mielellään juosten tai kätkeytyy painautumalla maahan.

Lapværling

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie