Yleiskuvaus

Lehtopöllöä pienempi, hoikka pöllö. Muistuttaa suopöllöä, mutta päässä korvatupsut, silmät oranssit, siiven takareunassa ei valkoista ja alapuolelta viiruinen vatsaan asti. Korvatupsut eivät ole aina esillä. Lento heittelehtivää.
Koko

Pituus 31–37 cm, siipien kärkiväli 86–98 cm, paino 245–400 g.
Pesä

Vanha variksen, harakan tai oravan pesä.
Pesiminen

Munii maalis–toukokuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 27–32 vrk. Poikaset lentokykyisiä 25–26 vrk:ssa.
Esiintyminen

Pesimälintuna maanviljelysympäristön metsiköissä Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisena aina Lappia myöten. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 2.000–10.000 paria.
Muutto

Pääosin muuttolintu, pieni osa kannasta talvehtii. Yömuuttaja. Pöllölintulajeistamme toinen muuttaja. (Se toinen laji on samaan sukuun kuuluva suopöllö.) Syysmuutto syys–marraskuussa, kevätmuutto helmi–huhtikuussa. Talvehtii Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Ravinto

Pikkunisäkkäät.
Ääni

Kahden–kolmen sekunnin välein toistettu puhallus ”huu”. Poikasten kerjuuhuuto "pjii-ee".
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Sarvipöllön yleisväritys on ruosteenkeltainen. Siivet ovat pitkät ja suhteellisen kapeat. Sarvipöllö muistuttaa suopöllöä, mutta päässä on pitkät sojottavat korvatupsut (eivät aina esillä), silmät ovat oranssit, nokan sivuilla on musta kuvio, siiven takareunassa ei ole valkoista ja sarvipöllön alapuoli on viiruinen vatsaan asti ilman vatsan etureunaan muodostuvaa värirajaa. Sarvipöllön koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka mustat ja silmän värikalvo punakeltainen.

Naamioitumisasennossaan sarvipöllö jäykistyy paikalleen ja tekeytyy mahdollisimman pitkäksi. Sarvipöllön lento on heittelehtivää. Sarvipöllö on toinen etelään muuttavista pöllölajeistamme. (Se toinen on suopöllö.)

Skovhornugle

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie