Kasvumuoto ja korkeus

Kaksikotinen, ainavihanta havupensas tai pieni havupuu. 1–5 m.
Kukka

Pienet, kehättömät hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Keltaiset hede- ja vihreät, huomaamattomat emikukat yksittäin lehtihangoissa. Heteet kilpimäiset. Tuulipölytteinen.
Lehdet

Lyhytruotisia, neulasmaisia, talvehtivia, asettuneet kampamaisesti oksien kummallekin puolen. Lapa 1–3 cm pitkä, litteä, tasasoukka, (lyhyt)otakärkinen, päältä tumman-, alta vaaleanvihreä.
Silmut

Pyöreitä–munanmuotoisia, silmusuomut vihreitä–ruskeita, sileäselkäisiä, usein vaaleareunaisia.
Käpy

Marjaa muistuttava. Yksittäistä siementä verhoaa aluksi vihreä, myöhemmin punaiseksi kypsyvä, kärjestä avoin siemenvaippa eli arillus. Vihreä siemen on kärjen aukossa nähtävissä.
Kasvupaikka

Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät. Myös koristepensas.
Kukinta

Kesäkuu.
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä, rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Marjakuusi on erikoinen havupuu, jolta puuttuvat mm. käpymäiset emikukinnot tyystin. Rakenteellista yhtäläisyyttä on pikemminkin neidonhiuspuun (Ginkgo biloba) kanssa. Marjakuusen suku (Taxus) onkin käsitettävä varsinaisille havupuille (Pinopsida eli Coniferae) rinnakkaiseksi, mutta niistä erillisen ja itsenäisen kehityssuunnan edustajaksi.

Marjakuusi on mereistä ilmastoa suosiva pensas tai pieni puu, joka meillä kasvaa luonnonvaraisena vain Ahvenanmaalla, jonne sen arvellaan tulleen viikinkien mukana. Keski-Euroopassa marjakuusi on lehtometsäkasvillisuuden luonteenomainen edustaja. Se on hyvin myrkyllinen, lukuun ottamatta siementä ympäröivää siemenvaippaa.

Marjakuusen kovasta ja sitkeästä puusta saatiin parhaat jouset ja säikeisestä kuoresta erilaisia kuituja. Lisäksi siitä tehtiin ja tehdään vieläkin kaikenlaisia tarve-esineitä, mm. astioita. Kuoresta eristetyllä kemiallisella yhdisteellä, taksolilla on todettu olevan kasvaimia estävä ja jopa parantava vaikutus.

Japaninmarjakuusi & Kartiomarjakuusi

Taxus cuspidata & Taxus x media

Meillä koristekasveina käytetyt marjakuuset ovat yleensä talvea paremmin kestäviä japaninmarjakuusia ja kartiomarjakuusia. Japaninmarjakuusen erottaa parhaiten euroopanmarjakuusesta neulasten pitkäotaisuudella ja myös silmusuomujen köliselkäisyydellä. Kartiomarjakuusi on euroopan- ja japaninmarjakuusen risteymä.

→ Japaninmarjakuusen levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie