Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Sipuli yksittäin.
Korkeus

10–20 cm. Varsi haaraton.
Kukka

Kehä säteittäinen, keltainen, ulkopuolelta vihertävä, n. 2–3 cm leveä. Kehälehtiä 6 kahtena samanlaisena kiehkurana, tylppäkärkisiä, kaljuja. Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto 1–7-kukkainen sarja.
Lehdet

Tyvilehtiä 1(–2), ruoti lyhyt. Lapa 5–10 mm leveä, tasasoukka, kouruinen, keulakärkinen, ehytlaitainen, kalju, silposuoninen, tummanvihreä–sinivihreä. Kukinnon tyvellä tav. 2 lehtimäistä tukilehteä.
Hedelmä

Särmikäs, 3-lokeroinen, ohutseinäinen kota.
Kasvupaikka

Lehdot, lehtimetsät, metsänreunat, pensaikot, puutarhat, puistot, nurmikot.
Kukinta

Huhti–toukokuu.

Isokäenrieska kukkii jo huhtikuun lopulla, yleensä lehdon ensimmäisenä kasvina ennen sinivuokkoakin. Se käy maanpäällisen elämänkiertonsa parissa–kolmessa viikossa ja jo kesäkuun loppuun mennessä kasvista on jäljellä vain mullan alla uutta kevättä odottava sipuli. Käenrieskan ohraleipään viittaava nimi saattaa olla muisto kasvin ravintokäytöstä: sipulia on syöty hätäravintona huonoina aikoina. Siinä on paljon tärkkelystä, ja sitä voi käyttää keitettynä, kuivattuna, liotettuna ja jauhettuna.

Isokäenrieskan alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat rehevät lehdot ja jokivarret. Se on lisäksi omin avuin siirtynyt niittyraivioille ja mullan mukana tai tarkoituksella siirrettynä puistojen ja puutarhojen nurmikoille. Isokäenrieska tuottaa kohtalaisesti siemeniä, joissa on muurahaisia houkutteleva rasvalisäke (elaiosomi). Käenrieska lisääntyy myös kasvullisesti sipulilehden hankaan kehittyvistä pienistä sivusipuleista. Näin laji saattaa muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja.

Yleisin käenrieskoistamme, hiukan myöhemmin kukintansa aloittava pikkukäenrieska (G. minima) on erotettavissa kookkaammasta sukulaisestaan muutaman millimetrin levyisten tyvilehtiensä perusteella. Lisäksi pikkukäenrieskan kukat ovat jonkin verran pienemmät ja kehälehtien kärki suippo ja terävä. Maan alla pikkukäenrieskalla on sipuleita kaksi, tosin yhteisessä kuoressa.

Puistokäenrieska

Gagea pratensis

Isokäenrieska on Suomessa melko harvinainen, mutta vielä harvinaisempi on hyvin samannäköinen puistokäenrieska. Sillä on 2–3 sipulia (niistä 2 ulkonevaa), kapeammat ja sinertävämmät tyvilehdet (1 tai 2 kpl, 3–6 mm leveä) sekä isommat kukat suipompine kehälehtineen. Kukkia on vähemmän (yleensä 2 tai 3) kuin isokäenrieskalla. Tämä eteläisen Euroopan laji tunnetaan luonnostamme vain kolmelta paikalta, Hangosta, Sipoosta ja Helsingistä.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taksonomi

Familie

Tribus