Kasvumuoto

Monivuotinen, kellus- ja uposlehtinen, paksujuurakkoinen vesikasvi.
Korkeus

0,5–3 m.
Kukka

Säteittäinen, 4–6 cm leveä. Teriö 15–20-lehtinen, keltainen. Uloinna 5–6 kellanvihreää, terälehtiä huomattavasti pitempää verholehteä. Erillisiä heteitä runsaasti. Emiö muodostuu monesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Luottilevy pyöreä (ei mutkalaitainen). Luottisäteitä 15–20 (eivät koholla eivätkä yllä reunaan asti).
Lehdet

Korvakkeettomia. Kelluslehtien lehtiruoti pitkä ja särmikäs. Lapa leveänsoikea–pitkänpyöreä, vaaleanvihreä, jopa 40 cm pitkä. Suonet hankahaaraiset. Uposlehdet pyöreähköjä, kurttuisia.
Hedelmä

Siementen täyttämä, monilokeroinen, muodoltaan pullomainen, 4–6 cm pitkä kota. Siemenet 4–5 mm.
Kasvupaikka

Järvet, metsälammet, joet ja murtovesilahdet.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Ulpukat ovat lumpeiden (Nymphaea spp.) tapaan melko alkeellinen kasviryhmä. Alkeellisia piirteitä ovat mm. kukkalehtien kierteinen asento ja suuri lukumäärä. Kelluslehdet edustavat kuitenkin pitkälle menevää erikoistumista.

Ulpukat ovat monivuotisia ja vahvajuurakkoisia vesikasveja. Isoulpukka viihtyy hyvin erilaisissa vesistöissä ja monenlaisilla pohjilla. Kukattoman isoulpukan erottaa lumpeista lehtisuoniston perusteella. Ulpukoiden lehtisuonet päättyvät suoraan lehden laitaan eivätkä muodosta lumpeiden tapaan verkkomaista kuviota.

Toinen Suomessa tavattavista ulpukoista on konnanulpukka (N. pumila). Sen kukka on pienempi, verholehdet ulkopuolelta vihreitä ja terälehdet suhteellisesti pienempiä. Selkein erottava tuntomerkki on luottilevyn luottisäteiden pienempi lukumäärä (ulpukalla 15–20, konnanulpukalla 8–11). Ja kolmas ulpukkamme on edellisten myös itsenäisesti esiintyvä risteymä, pohjanulpukka (Nuphar lutea x pumila, synonyymi Nuphar x spenneriana). Sen luottisäteiden lukumäärä on yleensä 11–15.

→ Pohjanulpukan levinneisyyskartta

Lammikki (Keltalammikki)

Nymphoides peltata

Ulpukoiden kanssa samankaltaisilla kasvupaikoilla viihtyvä, mutta aivan eri heimoon (raatekasvit, Menyanthaceae) kuuluva, monivuotinen, tiheitä kelluvia kasvustoja muodostava lammikki saattaa muistuttaa kaukaa katsottuna ulpukoita. Lähempää katsottuna erot (ja yhtäläisyydet) ovat selviä. Kukat ovat keltaisia, 3–4 cm leveitä, 5-lukuisia, terälehdet ovat karvaisia ja ripsilaitaisia. Kukkaperät 3–10 cm pitkiä, lehdet herttatyvisiä, pyöreähköjä, mutkalaitaisia, punertavapilkkuisia, halkaisijaltaan 3–10 cm. Hedelmä on kota, kooltaan noin 2 cm. Lammikki on Suomessa vielä (onneksi) hyvin harvinainen, todennäköisimmin sitä voi tavata Varsinais-Suomessa. Lammikki on kuitenkin luokiteltu vakiintuneeksi vieraslajiksi.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie