Samannäköisiä lajeja
kiiski, kuha
Koko
Tavallisesti 15–30 cm, 50–350 g. 40 cm pituisena noin 1 kg. Yli 2 kg yksilöt harvinaisia. Kasvu vaihtelee suuresti ympäristön mukaan. (Suurin Suomessa saatu ahven painoi 2,87 kg.)
Ulkonäkö
Ahvenen ruumis on sukkulamainen, kookkaammilla yksilöillä pään takaa jyrkähkösti kohoava, ”kyrmyniskainen”. Etummaisessa selkäevässä on 14 vankkaa piikkiruotoa. Kiduskannen taaksepäin suuntautuva piikki on hyvin terävä. Suomut ovat melko kookkaita ahvenkaloille tyypillisiä kampasuomuja, jotka ovat tiukasti kiinni ihossa.
Väritys
Väritys vaihtelee veden humuspitoisuudesta aiheutuvan tummuuden mukaan. Kirkkaissa vesissä selkäpuoli on oliivinvihreä ja tummin selkein pystyraidoin kuvioitu. Vatsapuoli on vaalea. Vatsapuolen evät ja pyrstöevä ovat oranssin punaiset. Silmä on kellertävä. Humuspitoisissa vesissä ahvenen väri on tummempi. Selkäpuoli voi olla lähes musta ja raidoitus heikommin erottuva. Vatsa on tällöinkin suhteellisesti vaaleampi kuin selkäpuoli, mutta varsin tumma vatsakin on. Tummien ahventen evien puna voi olla hyvin voimakas.
Kutu
Alkaa Etelä-Suomessa toukokuun alussa, merialueilla ja pohjoisemmassa Suomessa hieman myöhemmin veden lämpötilasta riippuen. Ahven kutee 0,5–3 m syvyyteen. Yhtenäisinä hyytelönauhoina naaraasta ulos tuleva mäti tarttuu pohjan vesikasveihin ja risuihin.
Ravinto
Ahven syö poikasena useimpien kalojen tapaan planktonia. Kookkaampana sen ravinto on poikkeuksellisen monipuolista pohjaeläimistä pinnan hyönteisiin ja kaloihin. Suurimmat ahvenet ovat etupäässä petoja.
Levinneisyys ja elinympäristö
Ahven on yleisin kalamme ja sitä löytää lähes kaikenlaisista vesistä aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se elää jopa pienissä soisissa metsälammissa, joissa muita kaloja ei ole. Ahven sietää happamuutta hyvin, mutta happea se tarvitsee jonkin verran, joten kaikkein rehevimmissä, talvisen happikadon ja pohjaan jäätymisen vaivaamissa lammissa sitä ei ole. Ahven on rantavesien ja selän matalikkojen eläjä, joka on aktiivisimmillaan iltaisin ja aamuisin.

Ahven on Suomen kansalliskala. Tämän kaikille tutun jokaveden raitapaidan koko ja värityskin vaihtelee paljon kasvupaikan mukaan. Merialueella ja isoissa rehevissä järvissä kyrmyniskat kasvavat suhteellisen nopeasti, pikkuvesissä ne usein jäävät kitukasvuisiksi ravinnon puutteen vuoksi. Pikkulammen mustat samankokoiset pikkuahvenet, ”tuhatveljet”, saattavat olla hyvinkin vanhoja. Ne syövät jälkikasvunsa joka vuosi ja uusi tuhatveljien vuosiluokka pääsee kasvamaan vasta edellisen pikkuhiljaa harventuessa pois.

Ahven

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji