Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Sipulit pareittain yhteisessä kuoressa.
Korkeus
7–15 cm. Varsi haaraton, hento.
Kukka
Kehä säteittäinen, keltainen, ulkopinnalta hieman vihertävä, n. 2 cm leveä. Kehälehtiä 6 kahtena samanlaisena kiehkurana, suippo- ja teräväkärkisiä, tyveltä karvaisia. Heteitä 6. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto 2–5(–7)-kukkainen sarja.
Lehdet
Tyvilehtiä 1. Lapa 1–3 mm, tasasoukka, tav. litteä, suippo- ja teräväkärkinen, ehytlaitainen, kalju, silposuoninen, kellanvihreä. Kukinnon tyvellä 1(–2) lehtimäistä tukilehteä.
Hedelmä
Särmikäs, 3-lokeroinen, ohutseinäinen kota.
Kasvupaikka
Ranta- ja puronvarsilehdot, lehtimetsät, pensaikot, tuoreet niityt, pientareet, kallioniityt, pihat, puistot, nurmikot.
Kukinta
(Huhti–)Toukokuu.

Pikkukäenrieska on luontomme pienin lilja. Sen erottaa muista käenrieskoista pienen kokonsa, kapeiden lehtiensä ja suippokärkisten kehälehtiensä perusteella. Vaatimattoman kokoinen pikkukäenrieska kukkii varhain keväällä kevätkosteuden turvin, ennen kuin muu kasvillisuus peittää sen alleen. Kasvin nimi kertoo osuvasti sen kukinta-ajan: kesän ensimmäisten käkien muuttaessa Suomeen äitienpäivän aikoihin pikkukäenrieskakin kukkii kauneimmillaan. Kukat houkuttelevat pölyttäjikseen kukkakärpäsiä ja kovakuoriaisia, mutta lajin siementuotanto jää silti yleensä vaatimattomaksi. Kukissa on havaittu paljon erilaisia epämuodostumia ja kevään oikulliset säät saattavat haitata herkkää alkionkehitystä. Pikkukäenrieska turvautuukin kasvulliseen lisääntymiseen kasvattamalla pieniä sivusipuleita. Usein se kasvaa tiheinä laikkuina, mutta saattaa levitä kauemmaksi ympäristöönsä maanmuokkauksen yhteydessä.

Nurmikoiden perustaminen on useimmille luonnonkasveille tuhoisaa, mutta pikkukäenrieska on hyötynyt ihmistoiminnasta asettumalla puistojen ja puutarhojen multaville maille. Se on hoidetulla viheriöllä oikeastaan rikkaruoho, mutta kauniina ja harmittomana saa yleensä kasvaa kaikessa rauhassa. Monille puistonurmikoille käenrieska lienee tullut mullan mukana, mutta varmasti se on monessa pihapiirissä aivan varta vasten tuotu kevään koristus. Laji suosii etenkin vanhan asutuksen alueita, joissa kulttuurivaikutus on viljavoittanut lähimaastoa; sekä laajoilta metsäseuduilta että uusista lähiöistä se puuttuu. Käenrieskan silmiinpistävin piirre ovat eloisan keltaiset kukat, mutta se erottuu kukkimattominakin heräävän nurmikon seasta eloisanvihreinä laikkuina, jotka tiheässä kasvavine neulanterävine lehtineen tuovat mieleen pääsiäiseksi kylvetyn rairuoholautasen. Käenrieska sulkee kukkansa yöksi ja jättää ne sadesäällä avaamatta – kukkien ulkopinta on vihertävä, joten niitä on supussa vaikea huomata.

Pikkukäenrieska

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji