Alalajit
Etelänharmaaleppä (ssp. incana)
Kuolanharmaaleppä (ssp. kolaënsis)
Kasvumuoto ja korkeus
Yksi- tai monirunkoinen puu tai pensas. Etelänharmaaleppä 3–15 m, kuolanharmaaleppä 1–4 m.
Kukka
Pienet hede- ja emikukat eri kukinnoissa. Kellanvihreät tai keltaiset hedekukat muodostavat riippuvan hedenorkon. Hedekukissa pieni kehä ja 4 hedettä. Punaiset, kehättömät emikukat muodostavat pystyjä, liereitä, tavallisesti perättömiä eminorkkoja. Tuulipölytteinen.
Lehdet
Kierteisesti. Lapa soikea–pyöreähkö–puikea, melko suippokärkinen, molemmilta pinnoilta ainakin jonkin verran harmaakarvainen, ehyt, toissahainen (harvoin liuskainen), sivusuonia 7–11 paria. Lehti päältä himmeähkön vihreä, alta harmahtava. Kuolanharmaalepän lehtilapa pyöreähkö, tylppäkärkinen, molemmilta puolilta vihreä.
Silmut
Munanmuotoisia, perällisiä, melko suuria, tumman purppuranpunaisia, karvaisia. Suomut suuria ja niitä on melko vähän.
Hedelmä
Pieni, siivellinen pähkylä. Siipipalteen leveys 0,5–1 mm. Pähkylät pitkään säilyvissä käpymäisissä, (lähes) perättömissä (vertaa tervaleppä) norkoissa, jotka muutaman ‘kävyn’ ryhmissä. Siemenet vapautuvat kevättalvella.
Kasvupaikka
Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, korvet, rannat, teiden varret, peltojen ja niittyjen laidat, kaskimaat.
Kukinta
Etelänharmaaleppä huhti–toukokuu, kuolanharmaaleppä touko–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Lepät ovat ennen lehtien puhkeamista kukkivia puita tai isoja pensaita. Sukuun kuuluu kaikkiaan noin 30 lajia. Eniten leppälajeja on Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Suomessa leppävaltaisten metsien osuus on vain 0,4%.

Harmaaleppä on nopeakasvuinen, mutta lyhytikäinen (50–60 vuotta). Se suosii reheväkasvuisia maita ja on hyvin lisääntymis- ja leviämiskykyinen. Kevättalvella vapautuvat siemenet leviävät veden mukana uusille kasvupaikoille. Harmaaleppä on hyvin monimuotoinen. Pohjois-Suomessa vallitseva alalaji on kuolanharmaaleppä (ssp. kolaënsis). Sen eteläraja kulkee suunnilleen linjalla Oulu-Kuusamo. Etelä-Suomessa vallitseva harmaaleppä on nimilaji (ssp. incana, etelänharmaaleppä). Siitä tunnetaan muotoja, joilla on eriasteisesti liuskaiset tai karvaiset lehdet; var. incana (viherharmaaleppä) on lehtilavaltaan harvaan karvainen, var. argentata (karjalanharmaaleppä) tiheään harmaakarvainen.

Lepät pudottavat lehtensä vihreinä. Niillä on varaa tehdä niin, koska niiden juurinystyröissä on typensitojabakteereita, jotka sitovat ilmakehän typpeä. Vihreänä putoavat lepän lehdet ovat oivallinen typpilannoite maaperälle.

Taxonomie

Classe

Ordre

Famille

Genre