Alalajit

ssp. alpina, ssp. schinzii (etelänsuosirri)
Yleiskuvaus

Kesäpuvussa helppo tuntea mustasta vatsasta. Talvipukuinen ja nuori muistuttavat pikkusirriä, on kuitenkin isompi ja pitkänokkaisempi.
Koko

Pituus 17–21 cm, siipien kärkiväli 32–36 cm, paino 35–62 g.
Pesä

Pieni syvennys maassa tai mättäällä, pesäaineksina kuivat heinät ja lehdet.
Pesiminen

Munii kesäkuussa 4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 21–24 vrk. Poikaset lentokykyisiä 18–21 vrk:ssa. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä.
Esiintyminen

Harvalukuinen pesimälaji: länsirannikolla etelänsuosirri (ssp. schintzii), jota Suomessa pesivänä 55–60 paria; ja Enontekiön, Utsjoen ja Inarin karuilla tunturiylängöillä suosirri (ssp. alpina), jonka Suomen pesimäkannaksi arvioitu 500–1000 paria. Muuttoaikoina ruokailee lietteillä, rakkolevävalleilla ja ulkoluodoilla joskus satojen, jopa tuhansien yksilöiden parvina. Etelänsuosirri on rauhoitettu koko maassa ja ssp. alpina koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Muutto

Päivä- ja yömuuttaja. Syysmuutto kesäkuun loppupuolelta lokakuuhun, paluu huhti–toukokuussa (nimilaji touko–kesäkuussa). Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Afrikassa.
Ravinto

Selkärangattomat eläimet.
Ääni

Suriseva vihellys ”dsryy”
Uhanalaisuus

Etelänsuosirri (ssp. schintzii) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja on rauhoitettu koko maassa. Sen kantaa yritetään vahvistaa raivaamalla ja entistämällä umpeenkasvaneita merenrantaniittyjä. Nimilaji (ssp. alpina) on luokiteltu silmälläpidettäväksi ja on rauhoitettu koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata..

Aikuisen suosirrin paras tuntomerkki on musta mahalaikku, jota ei ole millään muulla samankokoisella kahlaajalla. Selkäpuoli on ruosteenruskean- ja mustankirjava. Kaula ja rinta ovat harmaajuovaiset. Talvipukuiselta ja nuorelta suosirriltä puuttuu musta mahalaikku, ja sen rinta on tummatäpläinen ja vatsa valkoinen. Suosirrin nokka on hieman päätä pidempi ja lievästi alaskaartuva. Koivet ovat oliivinvihreät, nokka on musta ja silmän värikalvo ruskea.

Suosirriä meillä tavataan kahta eri alalajia. Eteläisempi ja harvinaisempi etelänsuosirri (ssp. schintzii) on pienempi ja sen nokka on lyhyempi ja suorempi (englanniksi nimi onkin ‘short-billed dunlin’).

Bécasseau variable

Taxonomie

Classe

Ordre

Famille

Genre