Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
15–50 cm. Varsi haaraton, tiheään harmaakarvainen, tyvellä tav. kukkimattomia ruusukkeita.
Kukka
Kukat muodostavat 5–7 mm pitkiä, kehtosuomujen suojaamia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat vaaleita, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kaksineuvoisia kehräkukkia vai muutamia mykeröiden keskellä. Kehtosuomut limittäin, kiiltäviä, kalvomaisia, kärjestä vaaleanruskeita–oljenvärisiä, harvoin tummanruskeita, sisemmät noin laitakukkien pituisia. Mykeröt harsuhkon tähkämäisenä ryhmänä, joka tavallisesti yli 1/3 varren pituudesta.
Lehdet
Kierteisesti, yläviistoja, vähitellen latvaa kohti pieneneviä, lyhytruotisia–ruodittomia. Tyvilehtien lapa kapeansuikea, varsilehtien tasasoukka, suippo, ehytlaitainen, tav. 1-suoninen, päältä harvakarvainen, himmeänvihreä, alta tiheään valkokarvainen.
Hedelmä
Soikea, kellanruskea pähkylä, jonka päässä hieman ruskehtavia–punertavia hapsihaivenia.
Kasvupaikka
Ahot, kedot, niityt, hiekkakuopat, joutomaat, metsänreunat, hakkuuaukiot, metsäteiden varret.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Ahojäkkärä viihtyy parhaiten kuivahkoilla metsämailla, josta se on levinnyt niitty- ja laidunmaille, paikoin jopa rikkakasviksi viljelmille. Se on varsin näkyvä ympäri vuoden: harmahtavan asunsa takia se ei sulaudu muiden ruohojen joukkoon vaan erottuu joukosta harvassakin kasvaessaan. Jäykät varret säilyvät talven yli pystyssä talventörröttäjinä, joista lenninhaivenelliset pähkylät pääsevät hyvin leviämään. Laji on laajalti levinnyt, kookkaanpuoleinen ja yleisehkö, mutta silti melko vähän tutkittu – ehkä se on liiankin tavallisen oloinen.

Ahojäkkärä on muinaistulokas, harvinaisehko napapiirin pohjoispuolella, jossa sen korvaa lähisukuinen norjanjäkkärä (O. norvegica). Ahojäkkärä kasvaa kyllä paikoin sielläkin, pohjoisimmat tiedot ovat Muoniosta, Kittilästä, Sodankylästä ja Savukoskelta. Lapissa laji kasvaa kuitenkin lähinnä asutuksen tuntumassa tai ihmistoiminnan muuttamilla paikoilla. Tällaisilla paikoilla molemmat jäkkärät voivat esiintyä rinnakkainkin, vaikka norjanjäkkärä yleensä ottaen onkin mieltynyt kosteampiin paikkoihin kuin sukulaisensa. Aho- ja norjanjäkkärä muodostavat meikäläisten jäkkäröiden kookkaamman lajiparin, jonka tärkeimmät erot ovat lehden muodossa ja suonituksessa: ahojäkkärän lehtilapa on kapeansuikea, usein kouruinen ja kärjestä taakäänteinen, lehden yläpinta on 1-suoninen, kaljuhko ja sen vuoksi vihertävä. Norjanjäkkärän lehdet ovat hieman leveämmät, kolmisuoniset ja huomattavasti harmahtavammat. Ahojäkkärän kukinto on myös paljon pitempi ja harsumpi kuin norjanjäkkärän.

Gnaphale des bois

Taxonomie

Famille

Sous-famille

Tribu

Genre