Samannäköisiä lajeja
täpläsilli
Koko
30–60 cm, 0,5–2 kg. (Suomen ennätyskala 1,5 kg.)
Ulkonäkö
Meidän vesiltämme tavatut pari pilkkusilliä ovat olleet kookkaita yksilöitä, joita ei ole tämän vuoksi voinut sekoittaa silakkaan tai kilohailiin. Pilkkusillin ulkonäkö on kuitenkin tyypillisen sillimäinen. Kylkiviiva puuttuu selvästi. Vatsa on pyöreämpi kuin silakalla ja kilohaililla. Kiduskansi on uurteinen ja pyrstön tyvessä on isoja, lehtimäisiä suomuja. Silmää peittää vilkkuluomi. Eniten pilkkusilli muistuttaa vesillämme useammin harhailemassa tavattua täpläsilliä. Lähilajit erottaa toisistaan ensimmäisen kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärän perusteella. Pilkkusillillä niitä on enemmän, yli 60 ja tavallisimmin 80–130. Täpläsillillä siivilähampaita on yleensä alle 60.
Väritys
Selkä on sinivihreä, pään yläpuoli ruskea ja kiduskansissa voi olla kullanhohtoa. Yleensä hopeiset kyljet voivat olla myös osittain kullanhohtoiset, minkä lisäksi ruumis voi vielä välkehtiä sateenkaaren väreissä. Nimensä laji saa kiduskannen takana olevasta, rajoiltaan epämääräisestä tummasta läiskästä, joka tosin saattaa himmetä kalan kuoltua.
Kutu
Lisääntymisalueillaan pilkkusilli nousee jokiin kutemaan, mutta meillä sen ei tiedetä lisääntyneen.
Ravinto
Plankton.
Levinneisyys ja elinympäristö
Pilkkusilli on meillä satunnainen harhailija, joka on tavattu vesiltämme varmasti vain kaksi kertaa, viimeksi Nauvon vesiltä 2002.

Grande alose

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre