Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Juuristossa pähkinänkokoisia mukuloita.
Korkeus
30–80 cm. Varsi rento, joskus kiipeilevä, särmikäs, siipipalteeton, kalju.
Kukka
Teriö vastakohtainen, ruusunpunainen, 12–20 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet, alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen. Heteitä 10. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto pitkäperäinen, 2–7-kukkainen terttu, kukat voimakastuoksuiset.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Ruoti palteeton. Lapa parilehdykkäinen, 1-parinen, kärhellinen. Lehdykät soikeita–suikeita, tylppiä, ehytlaitaisia, sinivihertäviä. Korvakkeet kapeita.
Hedelmä
20–40 mm pitkä, litteä, ruskea, 3–6-siemeninen palko.
Kasvupaikka
Rehevät metsät, pensaikot, tienpenkereet, ratapihat, joutomaat, puistot. Koristekasvi, joskus villiytynyt.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Mukulanätkelmä kasvaa luonnonvaraisena suuressa osassa Eurooppaa ja läntistä Aasiaa. Laji on vanha ravintokasvi, jota on viljelty jo 1600-luvulla. Mukulanätkelmä kasvattaa muutaman senti mittaisen juurimukulan, joka vanhan tiedon mukaan on sekä ravitseva että hyvänmakuinen, mutta myrkytystietokeskuksen kasviluettelossa muiden Lathyrus -suvun lajien tapaan ilmaistuna mukulanätkelmä (siis koko kasvi) on “myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita”. Sitaatti ei ilmeisesti koske mukuloita. Mukulat korjataan keväällä tai syksyllä ja syödään sellaisenaan, keitettynä tai paistettuna. Heikon satoisuutensa vuoksi lajia on viljelty pikemmin herkkuna kuin varsinaisena tärkkelyskasvina.

Meillä mukulanätkelmää kasvatetaan useimmiten kukkapenkissä, vaikkei se mikään perusperenna olekaan. Toisinaan sen siemeniä tai mukuloita kulkeutuu puutarhan ulkopuolellekin, jossa se kasvaa rentona maanmyötäisesti tai muun kasvillisuuden seassa kiipeillen. Laji herättää huomiota ennen muuta suurilla, punaisilla ja tuoksuvilla kukillaan, jotka houkuttelevat myös mehiläisiä. Muutamia muitakin samankaltaisia hernekasveja saattaa löytyä kukkapenkeistämme, mainittakoon niistä ruusunätkelmä (L. latifolius) ja tuoksunätkelmä (L. odoratus).

Gesse tubéreuse

Taxonomie

Famille

Sous-famille

Tribu

Genre