Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Juurakollinen, lyhytrönsyinen–lähes rönsytön.
Korkeus

30–100 cm. Varsi tyvestä vähän koheneva, haaraton, yläosasta hienokarvainen, kellanvihreä–punaruskea, usein täplikäs (lajiepiteetti, latinan punctata tarkoitaa täplikästä).
Kukka

Teriö ratasmainen, keltainen, 12–20 mm leveä, yhdislehtinen, lyhyttorvinen, 5-liuskainen, liuskat suippokärkisiä, reuna nystykarvainen. Verhiön liuskat kapeita, kokonaan vihreitä tai punaisia. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto harsu, kerrannainen latvaterttu, kukat yksittäin tai kaksittain.
Lehdet

Kiehkuraisesti tai vastakkain, pitkähköruotisia. Lehtilapa puikea–suikea, pyöreähkökärkinen, ehytlaitainen, tummapisteinen, alapinnalta hienokarvainen.
Hedelmä

Pallomainen, 5-liuskaisesti aukeava, verhiötä pidempi, n. 4 mm pitkä kota.
Kasvupaikka

Puutarhat, puistot, tienvarret, ojat, joutomaat. Koristekasvi, viljelykarkulainen.
Kukinta

Kesä–syyskuu.

Alpien suvun noin 150 lajista kasvaa Euroopassa 14 ja Suomen alkuperäiseen kasvistoon kuuluu kaksi lajia. Lisäksi meillä tavataan muutamaa puutarhoissa kasvatettua ja melko yleisesti luontoomme villiytynyttä lajia. Tarha-alpin suosion syitä ei tarvitse ihmetellä: laji ei vaadi puutarhassa juuri mitään hoitoa, on sitkeä, talvenkestäjä ja vaatimaton kasvupaikkansa suhteen, muodostaa rönsyilemällä tiheitä kasvustoja ja on kukkiessaan erittäin näyttävä. Tarha-alpia voisi luonnehtia aidoksi vanhan ajan perinneperennaksi, vaikka nähtävästi nousi suomalaispuutarhureiden tietoisuuteen vasta 1920–1930-luvun jälkeen.

Tarha-alpin voi sekoittaa lähes yhtä komeaan ranta-alpiin (L. vulgaris). Ranta-alpi on yleensä kuitenkin korkeampi, lehdet ovat lyhyempiruotiset, teräväkärkiset ja latvassa selvästi pienemmät kuin alempana. Kukinnossa kukat ovat runsaskukkaisissa ryhmissä, teriönliuskat ovat kaljulaitaisia, verhiönliuskat puolestaan usein punalaitaisia. Toisinaan meillä kasvatetaan koristekasveina myös muita alpeja, kuten rentovartista, usein luontoomme villiytynyttä suikeroalpia (L. nummularia) ja tarha-alpia muistuttavaa, vain harvoin villiytynyttä ripsialpia.

Ripsialpi

Lysimachia ciliata

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, siellä kosteilla paikoilla viihtyvä monivuotinen ripsialpi muistuttaa kovasti tarha- ja myös ranta-alpia. Meillä ripsialpia kasvatetaan jonkin verran koristekasvina puutarhoissa, joista se saattaa karata lähiympäristöön. Erottavia tekijöitä tarha-alpiin on kalju varsi ja etenkin kukkien vaaleampi väri. Ripsialpista on myös punertavalehtisiä lajikkeita.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Lysimaque ponctuée

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre