Kasvumuoto

1-vuotinen ruoho.
Korkeus

30–60 cm. Varsi lehdekäs, jäykkäkarvainen.
Kukka

Säteittäinen, 3–7 cm leveä. Terälehtiä 4, punaisia, usein tummatyvisiä. Verholehtiä 2, varisevat kukan auetessa. Heteitä paljon. Emiö yhdislehtinen, moniluottinen. Kukat yksittäin vanan päässä.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, karvaisia. Lapa parijakoinen, alimpien lehtien liuskat leveitä ja tylppiä. Varsilehtien liuskojen kärjessä yleensä noin 1 mm:n mittainen ota.
Hedelmä

Nuijamainen, sileä, kalju kota, 2–3 kertaa leveyttään pidempi. Päällä luottilevy, jossa 6–9 luottisädettä.
Kasvupaikka

Viljapellot, satamat, joskus kaatopaikat ja tienvarret. Myös viljelykarkulainen.
Kukinta

Kesä–heinäkuu.
Uhanalaisuus

Silmälläpidettävä.

Ruisunikko on viljeltyjen peltokasvien, etenkin rukiin seuralaiskasvi. Se on alun perin puolimereisen ilmaston laji. Ruisunikko saapui etelästä Lounais-Suomeen siemenviljan mukana. Se on harvinaistunut viljelytapojen muuttuessa monien muiden viljan seuralaiskasvien tapaan. Aiemmin maatiloilla siementen puhdistus oli puutteellista ja viljeltävien kasvien siementen kanssa samankokoiset ja -painoiset rikkasiemenet kylvettiin peltomaahan. Nykyteknologia, tehokkaat rikkakasvihävitteet ja esim. siemenviljan tarkastukset ovat hävittäneet pelloilta monia kilpailukyvyltään heikkoja rikkakasvilajeja.

Ruisunikko ja sen näköislaji silkkiunikko (P. rhoeas) kasvavat samanlaisilla kasvupaikoilla, mutta ne voidaan erottaa toisistaan helposti esim. siemenkotien muodon perusteella. Silkkiunikon kota on lähes pallomainen ja luottisäteitä on 7–16.

Hietaunikko

Roemeria argemone (Papaver argemone)

Puikkounikkojen sukuun kuuluva hietaunikko voi äkkikatsomalta muistuttaa ruisunikkoa. Hietaunikon terälehdet ovat kapeammat ja yleensä tyveltä mustapilkkuiset ja sen kota, erotuksena sekä ruis- että silkkiunikkoon, on karheakarvainen. Luottisäteitä hietaunikon kodassa on 4–6.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Coquelicot douteux

Taxonomie

Ordre

Famille

Sous-famille

Genre