Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Mukula pallomainen.
Korkeus
5–15 cm. Varsi koheneva–pysty.
Kukka
Teriö vastakohtainen, punainen–sinipunainen, n. 15 mm pitkä; terälehtiä 4, joista sisemmät 2 osittain yhteenkasvaneet, ylin terälehti kannuksellinen, kannus 6–10 mm pitkä. Verholehtiä 2, pian varisevia. Heteitä 6 kahtena kimppuna, joissa molemmissa 1 kokonainen ja 2 puolikasta hedettä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto lyhyt, 2–6(–8)-kukkainen terttu. Kukkien tukilehdet kookkaat, ehyet, puikeat–vastapuikeat, tylpähköt.
Lehdet
Kierteisesti, ruodillisia. Alin varsilehti suomumainen, muut (1–)2 lehteä 1–2 kertaa 3-lehdykkäisiä, lehdykät jokseenkin pyöreitä.
Hedelmä
Litumainen, puikean suikea, litteä, 15–20 mm pitkä kota.
Kasvupaikka
Lehdot.
Kukinta
(Huhti–)toukokuu.
Uhanalaisuus
Rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.

Hentokiurunkannus on vaativan, lähinnä Ahvenanmaan, Saaristomeren ja Hämeen lehtojen ja lehtoniittyjen laji. Hento ja matala laji jää jo vaatimattoman habituksensa takia helposti havaitsematta karikkeen joukosta, mutta useimmiten syynä lienee liian myöhäinen ajankohta. Hentokiurunkannus kukkii luonnonvaraisista ruohoistamme ensimmäisenä keväällä – varhaisina keväinä kukinta on jo vapun aikaan ohi ja kesän yli säilyy ainoastaan maanalainen juurimukula. Ennen kuin ilmaverso lakastuu, kehittyy tyvilehtien hankoihin juurimukulan kärkeen yksi tai kaksikin silmua ja näiden tyvelle uudet mukulat. Nämä kehittävät vähitellen oman juuristonsa ja itsenäistyvät vanhan, hajoavan mukulan kustannuksella. Jos mukuloita on kaksi, ne erkanevat toisistaan ja molemmista kehittyy oma itsenäinen versonsa. Tällä tavoin hentokiurunkannus siis sekä säilyy vuodesta toiseen, että lisääntyy kasvullisesti. Hentokiurunkannuksen kukissa tapahtuu säännönmukaisesti itsepölytys, siemenet kypsyvät nopeasti ja joutuvat maaperään maanpäällisten osien kuihtuessa olemattomiin. Joinakin vuosina kestää yli kymmenen kuukautta ennen kuin hentokiurunkannus näyttäytyy seuraavan kerran maanpinnan yläpuolella.

Hentokiurunkannus ja pystykiurunkannus (C. solida) muistuttavat toisiaan, mutta jälkimmäisellä kukkien tukilehdet ovat liuskakärkisiä. Lisäksi pystykiurunkannuksella on kukkia huomattavasti enemmän, 10–20, hentokiurunkannuksella korkeintaan 8, normaalisti 2–5. Pystykiurunkannus on myös vähempään tyytyvä ja selkeästi yleisempi kuin hentokiurunkannus.

Corydalis intermedia

Taxonomía

Orden

Familia

Género