Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Maavarsi hento, suikertava, suomuinen (suomut ovat lehtikantoja). Kukkavana ja lehdet suoraan maavarresta.
Korkeus
5–10 cm.
Kukka
Säteittäinen. Terälehtiä 5, valkoisia, sinipunasuonisia, joskus kokonaan punertavia–sinipunaisia, 8–12 mm pitkiä. Verholehtiä 5, kapeanpuikeita. Heteitä 10. Emejä 5. Kukat yksittäin vanan päässä. Myöhemin kesällä avautumattomia, umpipölytteisiä kääpiökukkia. Kukkavanan puolivälissä 2 suomumaista esilehteä.
Lehdet
Ruusukkeena, pitkäruotisia, talvivihantia. Lapa kolmisorminen, ohut, vaaleanvihreä. Lehdykät kolmiomaisen vastapuikeita, lanttopäisiä (vastaherttamaisia).
Hedelmä
Pyöreähkö, 5-särmäinen, uurteinen, vaaleanvihreä, 3–4 mm pitkä kota, joka sinkoaa siemenet jopa muutaman metrin päähän.
Kasvupaikka
Varjoisat kuusikot, lehtomaiset metsät, lehdot, ravinteiset korvet.
Kukinta
Touko–kesäkuu.

Käenkaali on sopeutunut kasvamaan metsänpohjan varjossa. Sen juuristo on hento ja lehdet hyvin ohuet, vain muutaman solukerroksen paksuiset. Kasvi on herkkä kuivumiselle, jota vastaan se suojautuu laskostamalla lehdykkänsä alaspäin toisiaan vasten. Näin haihduttava pinta pienenee puoleen. Kasvi vetää lehtensä suppuun yöllä ja kovalla auringonpaisteella, rankkasateella ja kosketusärsykkeestä. Lehdet säilyvät vihreinä myös talven yli, kuten monella muullakin metsiemme aluskasvilajilla.

Käenkaali on lehtomaisten kankaiden indikaattorilaji ja on paikoin niin tunnusomainen, että metsätyyppi on nimetty käenkaali-oravanmarja–tyypiksi. Käenkaali kiirehtii kukkimaan varhain keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä keskenkasvuista ja kasvupaikoilla on runsaasti valoa. Mettä haeskelevien hyönteisten on silloin helppo löytää kasvin kookkaat kukat. Myöhemmin kesällä kasvi ei vaivaudu enää kasvattamaan komeita avokukkia, vaan tyytyy kleistogaamisiin, avautumattomiin kukkiin, jotka muistuttavat nuppuja. Nämä kesäkukat ovat itsepölytteisiä, mutta siemeniä kehittyy silti yleensä hyvin.

Käenkaalin lehtien happamanraikas maku johtuu oksaalihaposta, joka suojaa käenkaalia esimerkiksi hyönteisentoukilta ja etanoilta. Suurina määrinä oksaalihappo on myrkyllistä ihmisellekin, mutta pieni napostelu metsäretkellä ei vahingoita varmasti ketään.

Taxonomía

Clase

Orden

Familia

Género