Samannäköisiä lajeja
Idänpäästäinen, Kääpiöpäästäinen, Metsäpäästäinen, Vaivaispäästäinen, Vesipäästäinen
Koko
Pieni nisäkäs, keskikokoinen päästäinen. Pää 1,6–2 cm, pää ja ruumis 5,5–8 cm, häntä 4–5,5 cm, paino 6–14 g. Ruuminpaino pienenee talvella.
Yleiskuvaus
Lieriömäinen ruumis, lyhyet jalat. Turkki ruskea, selkäpuolelta tummempi. Pitkä suippo kuono, pienet silmät, pienet pyöreät korvat pään sivuilla. Ohut häntä.
Sorex –suvun päästäisiä on vaikea erottaa toisistaan. Mustapäästäinen on suurempi kuin vaivais- ja kääpiöpäästäinen, ja sen turkki on eri värinen kuin idänpäästäisellä. Kaikkein eniten se muistuttaa metsäpäästäistä.
Liikkuminen
Nopeaa touhukasta juoksua. Käyttää hyvin aktiivisesti kuonoaan ympäristön tutkimiseen. Osaa uida.
Jäljet
Päästäisten käpälissä on viisi kynnellistä varvasta ja kuusi anturaa. Kesäaikaan päästäisten pieniä jälkiä on hyvin vaikea havaita. Tekevät pieniä polkuja kasvillisuuteen, kaivavat ja käyttävät muiden pikkunisäkkäiden käytäviä. Käyttävät myös myyrien ja hiirien polkuja.
Pesä
Samanlainen kuin metsäpäästäisellä.
Lisääntyminen
1 tai 2 pesuetta, joissa keskimäärin 5–7 poikasta, syntyvät sokeina ja karvattomina.
Äänet
Korkeaa siritystä
Ravinto
Monenlaisia selkärangattomia: mm. matoja, etanoita, kotiloita, siiroja, hämähäkkejä ja pieniä hyönteisiä. Toisinaan myös kasviravintoa.
Jätökset
Kuten metsäpäästäisellä.
Uhanalaisuus
Rauhoitettu.

Mustapäästäistä tavataan Suomessa eriytyneinä populaatioina keski- ja pohjoisosissa maata. Laji viihtyy havumetsissä, etenkin maaperältään kosteissa korvissa. Päästäisillä on hyvin nopea aineenvaihdunta, ja siksi niiden on syötävä säännöllisesti vähän väliä. Päästäiset ovat aktiivisia päivät läpeensä, kerrallaan 1–2 tuntia liikkeessä, välillä pieniä lepotaukoja. Aktiivisuus vähenee huomattavasti talvella, jolloin päästäiset viettävät aikansa enimmäkseen maan alla. Mustapäästäisen reviirikoosta ei ole tietoa.

Taxonomía

Familia

Tribu

Género