Koko
Koiraat 3–5 mm, naaraat 4–5 mm.
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Merisiirat ovat yleisväriltään harmaan- tai kellanruskeita ja usein tummalaikullisia. Naaraan ruumis on kapean soikea, koiraat ovat leveämpiä. Ensimmäinen tuntosarvi on pieni, toinen sitävastoin hyvin kehittynyt mutta ruumista lyhyempi. Suhteellisen suuret silmät sijaitsevat pään selkäpuolella. Leveän pyrstökilven takareunassa on pieni lovi, josta hyvin pienet takimmaiset uintijalat (uropodit) pilkistävät esiin.
Ravinto
Merisiirat ovat kaikkiruokaisia. Ne saavat ravintonsa syömällä kasvinosia, hajoavaa orgaanista ainesta sekä pieneliöitä.
Levinneisyys ja elinympäristö
Koska merisiirat kaihtavat valoa, ne viihtyvät parhaiten rantaveden kivien ja kasvillisuuden alla, joskus ne hakeutuvat jopa kuivan rannan kivenkoloihin.
Merisiiroista J. albifrons on yleinen eteläiseltä Itämereltä keskiselle Suomenlahdelle ja Saaristomerelle, mutta koska lajinmääritys on vaativa toimenpide, ei eri merisiiralajien levinneisyydestä ole tarkempaa tietoa.
Lisääntyminen
Merisiirat lisääntyvät toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Naaras kantaa 10–60 munaa sikiötaskussaan alkukesällä. Nuorten vapauduttua loppukesällä aikuiset kuolevat pois. Elinkaaren pituus on noin 1 vuosi.

→ Jaera praehirsuta-lajin levinneisyystietoa (GBIF)