Koko
15–35 cm
Ulkonäkö, levinneisyys, elinympäristö ja erityispiirteet
Jouhimatolajeja tunnetaan makeista vesistä noin 300 ja merivesistä 5 lajia. Suomessa elää 3 pitkää ja kapeaa, jouhenohutta, suolattomien vesien lajia. Väritykseltään jouhimadot ovat joko tumman- tai vaaleanruskeita. Suomessa esiintyy matalissa lahdissa varsin yleinen n. 1 mm:n paksuinen, mutta jopa 35 cm pitkä jouhimato (Gordius aquaticus). Yleensä jouhimadon huomaa hitain, aaltoilevin liikkein uivana tai vesikasveihin kiertyneenä. Jouhimadolla ei ole erillistä päätä. Takaruumiin kärki on naarailla pyöreä ja koirailla kaksihaarainen. Itämeren jouhimadot kuuluvat luokkaan Gordioida. Suomen vesialueilla Itämeressä tavataan yleisesti ainakin suku Gordius. Tarkkaa tietoa jouhimatojen levinneisyydestä Itämeressä ei ole.
Ravinto ja lisääntyminen
Vedessä näkyvät jouhimadot eivät syö, ne ainoastaan lisääntyvät. Jouhimadot ovat yksineuvoisia. Lisääntymisaikana kaksi tai useampia yksilöitä kietoutuu toisiinsa isoksi sykkyräksi. Parittelun jälkeen naaras laskee munansa vesikasvien pinnalle. Munista kuoriutuneet, mikroskooppisen pienet toukat hakeutuvat pääasiassa vesihyönteisiin, joissa ne elävät loisina. Isäntäeläimen rasvakudosta syömällä jouhimadon toukka kehittyy pitkäksi aikuismuodoksi ja poistuu aikanaan isännän peräaukosta. Parittelun ja munimisen jälkeen aikuisyksilöt kuolevat.