Syötävyys

*** – erinomainen ruokasieni
Näköislajit

savurousku, tammensavurousku
Lakki

2–10 cm leveä, laakea, vanhempana usein kuoppakeskustainen, nipukallinen, säteittäisesti ryppyinen, reuna uurteinen, samettinukkainen, kuiva. Pintakelmu mustanruskea, tummanruskea tai ruskea. Lakin reuna usein kapealti valkoinen. Heltat melko harvassa, johteiset, tyvestä usein eri pituiset, nuorena vaaleat, vanhemmiten okrankellertyvät.
Jalka

Solakka, usein mutkainen, 5–15 cm pitkä, 0,5–1,5 cm paksu, aivan yläosasta levenevä, latva syväuurteinen, lakin värinen, nukkainen, täyteinen tai hohkainen.
Malto

Valkeaa, haurasta. Muuttuu leikkauspinnasta lohenpunertavaksi muutamassa minuutissa.
Maitiaisneste

Vetisen valkoista, punertuu hitaasti.
Itiöpölyn väri

Okrankellertävä.
Maku

Mieto.
Haju

Mieto, mausteinen.
Kasvupaikka

Kuusimetsiköt, rehevät lehto- ja korpikuusikot, kosteat painanteet. Kuusen juurisieni. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
Satoaika

Elo–syyskuu.
Säilöntä

Kuivaus, pakastus.

Nokirousku kasvaa Etelä-Suomessa yleisempänä kuin pohjoisessa. Pohjoisimmat esiintymät ovat Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta. Nokirousku on melko vaatelias laji ja kasvaa mielellään kosteissa, rehevissä lehto- ja korpimetsissä kuusen seuralaisena. Laji on suhteellisen harvinainen ja pienisatoinen, yleensä yksittäin kasvava, joten sen merkitys ruokasienenä on vähäinen. Toisinaan löytää kuitenkin kymmenien sienien muodostamia kasvustoja.

Nokirousku muistuttaa jo nimiltäänkin samanhenkisiä savu- (L. fuliginosus) ja tammensavurouskua (L. azonites). Savurousku on nokirouskua vaaleampi ja harmaampi ja sen jalka on sileä. Tammensavurouskun lakki on vaaleankirjava ja lakin reuna valkoinen ja myös jalka on vaaleampi. Tammensavurousku ja savurousku ovat nokirouskun tapaan syötäviä ruokasieniä, tosin keittämisen jälkeen. Kaikki nämä kolme rouskulajia ovat meillä suhteellisen harvinaisia, tammensavurouskun esiintyminen rajoittuu tammivyöhykkeeseen.

Taxonomía

Clase

Orden

Familia

Género