Syötävyys
* – kelvollinen ruokasieni
Näköislajit
kangastatti, äikätatti
Lakki
4–12 cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva, tahmea, sateella limainen. Punaruskea, kellanruskea, ruskeankellertävä tai nahanvärinen. Pillistö nuorena vihertävän- tai likaisenkeltainen, myöhemmin vihertävänruskea. Pillit kulmikkaita, suuriaukkoisia, väljiä, erikorkuisia ja erikokoisia.
Jalka
2–6 cm pitkä, ohut (0,5–1,5 cm), tasapaksu, usein kaareva, sitkeä, lakin värinen.
Malto
Vaaleankellertävää tai kellanpunertavaa, ohutta, pehmeää ja sitkeää, varsinkin jalassa joustavan sitkeää.
Itiöpölyn väri
Oliivinruskehtava.
Maku
Mieto.
Haju
Heikko.
Kasvupaikka
Kangasmetsät, suot, polut, ojat ja pientareet, hiekkapohjalla. Männyn juurisieni. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Elo–lokakuu.
Säilöntä
Pakastaminen.
Värjäys
Oransseja ja keltaisia sävyjä.

Nummitatti kasvaa männyn seuralaisena yleisenä koko maassa. Nummitateille on ominaista kasvaa runsaina kasvustoina ja usein niiden seassa kasvaa punanuljaskaa (Gomphidius roseus). On esitetty, että nummitateilla ja punanuljaskoilla olisi jonkinlainen riippuvuussuhde, sillä poikkeuksetta nummitattikasvustojen läheisyydessä tapaa tätä ruusunpunalakkista helttasientä.

Nummitatti on ruokasienenä melko vähäarvoinen, vaikkei sen maussa olekaan moittimista. Arvoa alentavat lakin limaisuus, vaivalloinen perkaus ja mallon sitkeys. Värjäyssieniksi kannattaa poimia vanhoja, jopa lähes mätiä yksilöitä.

Suillus -tattisukuun kuuluu havupuiden mykorritsasieniä, joilla on keltainen, oranssi tai oliivinkeltainen pillistö ja enemmän tai vähemmän limainen lakin pintakelmu. Nummitatin saattaa sekoittaa kangastattiin (S. variegatus) tai äikätattiin (Chalciporus piperatus). Nummitatti on usein kangastattia hieman pienempi ja punasävyisempi. Paras erottava tekijä on kuitenkin pillien koko ja muoto; nummitatin pillien suut ovat suuret ja kulmikkaat, kangastatin pienet ja pyöreät. Äikätatti on pienempi ja jalan tyven malto kirkkaan keltaista. Myös kangastatti on ruokasieni. Äikätattia voi käyttää pippurin asemesta mausteena.

Taxonomía

Orden

Familia

Género