Kasvumuoto

1-vuotinen ruoho.
Korkeus

20–50 cm. Varsi hauras, mehevä, tav. haaraton.
Kukka

Vastakohtainen, 10–15 mm pitkä. Terälehtiä 5, vaaleankeltaisia, 4 alinta kaksittain yhdiskasvuisia. Verholehtiä 3, joista alin pussimainen, terälehtien värinen, suora kannus; muut pieniä, vihreitä. Heteitä 5, ponnet yhteenkasvaneet. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukinto pysty, 5–10-kukkainen terttu.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, keskittyneet varren yläosaan. (Varren alaosassa lehdet voivat olla vastakkain.) Lapa soikea–puikea, ohut, terävä- ja tiheähampainen (20–30 hammasta puoliskossa).
Hedelmä

5-lokeroinen, pysty kota, joka repeää kypsänä saumoja pitkin lennättäen siemenet ilmaan.
Kasvupaikka

Puistot, pihat, tienvarret, joutomaat.
Kukinta

(Kesä–)heinä–lokakuu.
Haitallisuusluokitus

Vakiintunut vieraslaji.

Yksivuotinen rikkapalsami on harmillinen tulokaslaji. Se on kotoisin Keski-Aasiasta. Laji tuotiin 1800-luvulla Keski-Euroopan kasvitieteellisiin puutarhoihin, joista se on myöhemmin karannut luontoon. Helsinkiin rikkapalsami saapui todennäköisesti Pietarista 1850-luvulla. Laji muodostaa yleensä puhtaita kasvustoja, sillä muut kasvit eivät kestä rikkapalsamin tehokasta varjostusta.

Palsameja eli häpykannuksia meillä voi tavata 4 eri lajia. Niistä jättipalsami (I. glandulifera) on helposti tunnistettavissa suuren kokonsa ja punaisten (joskus valkoisten) kukkiensa avulla. Rikkapalsami on palsameistamme pienikukkaisin ja sen lehdet ovat keltakukkaisista palsameista tiheimmin hammaslaitaiset (20–30 paria). Lehtopalsamilla (I. noli-tangere) tylppiä hampaita lehden laidassa on 10–16 ja harvinaisella lännenpalsamilla (I. capensis) lehden laidassa on 7–12 melko terävää hammasta. Sekä rikka-, jätti- että lännenpalsami luokitellaan meillä vieraslajeiksi (jätti- ja lännenpalsami haitallisiksi vieraslajeiksi).

Impatiens parviflora

Taxonomía

Clase

Orden

Familia

Género