Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, viisto, puutunut.
Korkeus

30–50 cm. Varsi kiiltävä, nivelkohdista loivasti mutkainen, tyvellä 3–4 suomua.
Kukka

Kehä säteittäinen, valkoinen (joskus punertava), n. 1 cm leveä. Terälehtiä 0–2, kapeatyvisiä. Verholehtiä 3–5, teräväkärkisiä. Teriö ja verhiö heteitä lyhyempiä, varhain karisevia. Heteitä 15–20, valkoisia. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Kukinto lyhyt, tiheä terttu, joskus terttuja 2–3. Kukka tuoksuton.
Lehdet

Kierteisesti, tyvilehdet pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia ja pienempiä. Lapa kolmiomainen, usein kellan- tai sinivihreä, 4–5 kertaa lehdykkäinen. Pikkulehdykät soikeita–puikeita, suipohkokärkisiä, laidoilta isohampaisia, lähes kaljuja. Päätölehdykän tyvi tavallisesti tylppä–suippo, keskiliuska sivuliuskoja selvästi pidempi ja kärkihammas selvästi laidan hampaita pidempi.
Hedelmä

Munanmuotoinen, kypsänä punainen, raakana vihreä, alle 10 mm leveä marja.
Kasvupaikka

Kuivahkot lehdot, puronvarret, jokitörmät ja kalliojyrkänteiden juuret. Kalkinsuosija.
Kukinta

Kesäkuu.

Konnanmarjoja on vain kymmenkunta lajia, joista Suomessa voi tavata kolme lajia. Punakonnanmarja on itäinen taigalaji, joka kasvaa Lapin ja Koillismaan lehdoissa – etelämpänä sen paikan ottaa lähilaji mustakonnanmarja (A. spicata). Lajit voi erottaa lehdistä, jotka punakonnanmarjalla ovat hennompia, neljään tai jopa viiteen kertaan lehdykkäisiä, vaaleamman vihreitä ja kellastuvat aikaisemmin. Lajien tunnistaminen pelkkien lehtien perusteella vaatii tarkkuutta; paras erottava tuntomerkki, kypsien marjojen väri, käy ilmi jo nimistäkin.

Punakonnanmarja on vanhassa suomen kielessä kutsuttu nimellä ristonruoho – Keski-Euroopassa konnanmarja tunnettiin laajalti kristofferinyrttinä rutolta suojaavan pyhimyksen (Pyhä Kristoffer) mukaan, sillä kasvissa uskottiin olevan ruttoa ehkäiseviä aineita. Saamelaisten nimi beatnatmuorji, ’koiranmarja’, kertoo totuudenmukaisemmin, että kasvi on ihmiselle käyttökelvoton eikä sen marjoihin pidä kajota. Punaiset marjat ovat hyvin myrkyllisiä, mutta herkullisen näköisiä ja lasten tiedetään kuolleen niitä syötyään. Marjat lienevät myrkyllisiä ainakin useimmille nisäkkäille, mutta myrkyttömiä linnuille, joiden mukana punakonnanmarja leviää uusille kasvupaikoille.

Lännenkonnanmarja

Actaea rubra

Kolmas maassamme tavattava konnanmarjalaji on koristekasvina kasvatettu, Amerikan mantereelta kotoisin oleva lännenkonnanmarja. Sekin kypsyttää punaisia marjoja ja erottaminen punakonnanmarjasta tapahtuu lähinnä lehtien muodon perusteella. Lännenkonnanmarjaa ei luonnossa juurikaan tapaa, joten pelkästään kasvupaikan perusteella voi yleensä päätyä oikeaan lajinmääritykseen. (Monissa teoksissa punakonnanmarjaa ja lännenkonnanmarjaa pidetään samana lajina, tai korkeintaan saman lajin eri alalajeina tai muotoina.)

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Actaea erythrocarpa

Taxonomía

Familia

Tribu

Género