Kasvumuoto ja korkeus

Puu. 10–25 m.
Kukka

Pienet, kellanvihreät hede- ja emikukat ovat eri kukinnoissa. Hedekukinto on monikukkainen, riippuva norkko, emikukinto 2–4-kukkainen, pysty. Tuulipölytteinen.
Lehdet

Kierteisesti. Lyhytruotisia, nuorena harvaan tähtikarvaisia, myöhemmin kaljuja. Lapa loivasti vastapuikea–soikea, noin 10–15 cm pitkä, parihalkoinen, nahkea. Liuskat pyöreäkärkisiä.
Silmut

Pullean munanmuotoisia, 5–9 mm, kaljuja, vaaleanruskeita, silmusuomut reunoista tummempia. Silmut rykelmissä haarojen kärjissä.
Hedelmä

Maljamaisen kehdon ympäröimä, 2–2,5 cm pitkä pähkinä eli terho, jotka 1–4 terhon ryhmissä (samassa, 3–7 cm pitkässä hedelmäperässä). Tammen pähkinässä (terhossa) on siemeniä 1 (harvoin 2). Siemen on suomalaisten kasvilajien suurin.
Kasvupaikka

Kangasmetsät, lehtomaiset metsät ja kalliokkojen reunat. Myös koristepuu, usein viljelykarkulainen.
Kukinta

(Touko–)kesäkuu.
Uhanalaisuus

Ahvenanmaalla ympärysmitaltaan yli 170 cm puut ovat rauhoitettuja. (Suomen suurimman tammen ympärysmitta on noin 6,5 m.)

Tammi on paksurunkoinen ja vahvaoksainen puu. Suomessa se on luontainen lähinnä Varsinais-Suomessa, jonka maakuntakasvi se on. Tammi kukkii lehtien puhjetessa ja vaatii runsaasti valoa ja kosteutta. Laji on pitkäikäinen, se voi elää 1.000-vuotiaaksi, Suomessa 300 vuotta alkaa olla yläraja. Tammi on myös sitkeyden ja lujuuden arvostettu vertauskuva. Viikingit pitivät tammeaä ukkosen jumalan, Torin nimikkopuuna. Arvostettuja henkilöitä on kautta aikain seppelöity tammenlehväseppelein.

Tammen suku (Quercus) on hyvin vanha. Pohjois-Amerikasta tunnetaan lukuisia fossiileja jo vanhemman liitukauden kerrostumista. Suku käsittää yli 600 lajia. Esimerkiksi Välimeren maille tyypillisiä ovat ainavihreät, nahkealehtiset tammilajit. Meillä Suomessa voi puutarhanpuuna tavata harvinaisena pari muutakin tammilajia; talvitammi (Q. petraea) ja punatammi (Q. rubra). Talvitammea kasvaa luonnonvaraisena jo Ruotsissa (ja Norjassa), jossa kuitenkin sen ja metsätammen risteymät ovat talvitammea yleisempiä.

Tammi on arvokas parketti- ja huonekalupuu. Entisaikoina sitä käytettiin paljon laivojen rakentamiseen, nykyisin vain luxus-veneet ja etenkin niiden sisustus on tehty tammesta. Villiyrttiekspertit valmistavat kuivatuista tammenterhoista kofeiinitonta kahvikorviketta ja lehtiä voi käyttää esim. kurkkujen säilömisessä lisämaun antamiseen. Tammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi

Taxonomía

Clase

Orden

Familia

Género