Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Löyhästi mätästävä, mattomaisia kasvustoja muodostava.
Korkeus

7–18 cm. Varsi koheneva–pysty, haarova, usein ruskeanpunainen.
Kukka

Teriö säteittäinen, valkoinen (joskus punertava), n. 0,5–1 cm leveä; terälehtiä 5, n. 3 mm pitkiä, pyöreäkärkisiä. Verholehtiä 5, tyveltä yhdiskasvuisia, möyheitä, pyöreäkärkisiä. Heteitä 10. Emiö erilehtinen, emejä 5. Kukinto melko tiheä, sarjamainen viuhko.
Lehdet

Kierteisesti, ruodittomia. Lapa tylppäkärkinen, lähes liereä, möyheä, kalju, usein punertava.
Hedelmä

Monisiemeninen tuppilo, joita 5 yhdessä.
Kasvupaikka

Merenrantakalliot, muurit, kedot. Myös koristekasvi, joskus villiytynyt.
Kukinta

Heinä–elokuu.

Valkomaksaruoho suosii emäksistä, runsaskalkkista alustaa, mikä näkyy myös sen levinneisyyskuvassa. Lajin levinneisyyden keskus on Ahvenanmaalla, lisäksi se esiintyy luonnonkasvina Varsinais-Suomen saaristossa ja mantereella aivan lounaisreunalla, pohjoisimpana Kustavissa, itäisimmillään Tvärminnessä ja Karjalohjan Karkalinniemessä.

Valkomaksaruoho on puutarhassa suosittu kuivien paikkojen perenna. Kerran pihaan tuotuna se levittäytyy helposti omin päin lähiympäristönkin kalliopinnoille ja niitä rajaaville kedoille. Monin paikoin laji muodostaa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolellekin mittavia kasvustoja, jotka ovat alun perin puutarhakarkulaisia. Luontaisen levinneisyysalueensa sisällä alkuperäisiä ja ihmisen toimesta syntyneitä esiintymiä on jokseenkin mahdoton erottaa toisistaan. Valkomaksaruoho (isomaksaruohon tapaan) on uhanalaisen apolloperhosen ja myös kalliosinisiiven toukan ravintokasvi.

Valkomaksaruoho on heikko kilpailija ja väistyy helposti tiheiden niittymäisten heinikoiden alta. Se menestyy kuitenkin hyvin ohuellakin maannoksella, missä muut kasvit eivät kestä. Möyheät, vettä varastoivat lehdet auttavat valkomaksaruohon tapaisia mehikasveja säilymään vaivatta pitkienkin kuivien kausien yli. Paahteisilla paikoilla valkomaksaruoho voi olla hyvin huomiota herättävän näköinen: lehtivihreä peittyy punertavien suojapigmenttien alle ja koko kasvi näyttää ruskeanpunaiselta, mikä muodostaa huikean vastakohdan valkoisille kukille. Lajin kukalliset versot ovat niukkalehtisiä, kukattomissa osissa lehtiä on puolestaan hyvinkin tiheässä.

Espanjanmaksaruoho & Lyydianmaksruoho

Sedum hispanicum & Sedum lydium

Varsinkin aiemmin usein viljelty, 1-, joskus 2-vuotinen, nimestään huolimatta Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva espanjanmaksaruoho muistuttaa aika tavalla valkomaksaruohoa. Helpoimpana erotuksena terälehtien lukumäärä, joka espanjanmaksaruoholla on yleensä 6. Sekin kasvaa monin paikoin vanhoissa puutarhoissa ja niiden ympäristössä villiytyneenä.
Myös puutarhakasvina viljelty, monivuotinen ja joskus lähikallioille karkaileva, punaisina palleroina mätästävä lyydianmaksaruoho muistuttaa valkomaksaruohoa. Lydianmaksaruoholla terälehtien lukumäärä on 5.

→ Espanjanmaksaruohon levinneisyyskartta

→ Lyydianmaksaruohon levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Uva cana

Taxonomía

Familia

Tribu

Género