Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho. Juurakko paksu.
Korkeus
10–15 cm. Varsi rento, rönsymäinen, haaraton, juurehtiva. Pituus voi olla lähes metri.
Kukka
Teriö säteittäinen, kirkkaankeltainen, 15–25 mm leveä; terälehtiä 5, lovikärkisiä, 8–12 mm pitkiä, n. 2 kertaa verhiön pituisia. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiöllinen, ulkoverhiön liuskat soikeita. Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä paljon. Kukat yksittäin lehtihangoissa.
Lehdet
Kierteisesti, pitkäruotisia–lähes ruodittomia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen, 5- (joskus 7-) lehdykkäinen, lehdykät soikeita–vastapuikeita, isohampaisia, molemmin puolin vihreitä. Korvakkeet kapeansoikeita, teräväkärkisiä.
Hedelmä
Harmaanruskea pähkylä, joita useita yhdessä.
Kasvupaikka
Niityt, kedot, nurmikot, pientareet, tienvarret, joutomaat, rannat, vanhat satamapaikat.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Suikerohanhikki on nimensä mukaan varreltaan rento ja pitkiä rönsyjä muodostava. Suikertava kasvi leviää etenkin kasvullisesti: rönsyt voivat venyä hyvinkin pitkiksi ja voivat joutua aallokon ajeltaviksi, jolloin kasvi voi saavuttaa kokonaan uusiakin kasvupaikkoja. Tavalla tai toisella jonnekin kulkeuduttuaan laji pysyy uskollisesti samoilla juurensijoillaan, vaikkei onnistuisikaan leviämään laajemmalle.

Rönsyjen avulla uusien kasvupaikkojen valtaaminen pitkien matkojen päästä ei ole kovin tehokasta. Siemenet sen sijaan kulkeutuvat ihmisten ja eläinten mukana helposti ja laji on tulokas myös Suomessa. Alkujaan suikerohanhikki on kulkeutunut Suomeen vajaalastisten purjelaivojen painolastina käytetyn hiekan ja myöhemmin muunkin liikenteen mukana, ainakin Kainuuseen myös saksalaisten sotajoukkojen rehun seassa. Levinneisyyden painopiste on Ahvenanmaalla, lounaisesta saaristostakin se tunnetaan. Mantereella on erillisesiintymiä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla etenkin rannikon satamakaupungeissa. Sisämaassa on vain muutama tunnettu kasvupaikka.

Luonnontilaisilla paikoilla suikerohanhikki kasvaa etenkin rannoilla: kivisillä paikoilla, rakkoleväkasaumilla ja rantapensaikoissa. Rannikon läheisyydessä lajin voi löytää myös kauempaa hiekkaisilta ja aurinkoisilta kedoilta ja kuivilta mäiltä. Suikerohanhikilla on taipumusta suosia ihmistoiminnan muuttamia paikkoja, niittymäisiä ympäristöjä, tienvieriä, pellonpientareita ja kiviaitoja. Ihminen on hyödyntänyt suikerohanhikin parkkihappopitoista juurakkoa erilaisten sairauksien hoitoon ja haavojen desinfiointiin.

Cincoenrama

Taxonomía

Familia

Tribu

Género